Taimien kasvatus

Kevät - edellisenä vuonna talteen keräämiesi siementen aikaa.

Taimien kasvatus siemenistä voi alkaa jo maaliskuussa. Esikasvatusta tarvitsevia kasveja ovat ainakin kurkut, tomaatit ja kurpitsa. Myös kukkia kannattaa kasvattaa siemenistä. Kun kasvaminen alkaa sisällä lämpimässä silloin kun vielä ulkona on kylmä, on pikku taimet hyvässä kasvuvauhdissa maan sulattua. Kylvöksiin kannattaa laittaa nimilappu tunnistamista varten.


Laita lämpimään paikkaan itämään. Kastele suihkepullolla, kastelukannusta tulee pienelle siemenelle liikaa vettä kerralla. Itämisen aikana kylvös ei saa päästä kuivumaan. Kun taimissa on sirkkalehdet ja kaksi kasvulehteä ne voidaan siirtää uuteen astiaan kauemmas toisistaan.  Kahden pikkulusikan avulla taimi voidaan nostaa pienen juuripaakun kera turvallisesti hentoja juuria vahingoittamatta. Ennen ulos istuttamista taimia karaistaan eli niitä totutetaan ulkoilmaan vähän kerralla.





Otteita kirjasta: Isoäidin puutarhavuosi / Sari Savikko

Kohopenkki

Purkujätteestä tai lavoista saat rakenneltua oivia kohopenkkejä.
Lautoja kannattaa laittaa muutama myös päällekkäin, jotta multaa on tarpeeksi paksu kerros kasvattamiseen. Kohopenkissä voit viljellä haluamiasi kasveja kuten, yrttejä, salaatteja, porkkanoita, retiisejä, syötäviä kukkia ym. Muista kastella!


Kohopenkissä voit käyttää myös katteita. Katteilla saa hillittyä rikkakasvien kasvua ja maan kosteuden haihtumista. Voit käyttää kuoriketta, rannalta tuomiasi kiviä, sahanpurua, käpyjä...

Lahjat

Lahja rakennetaan ympärillä olevasta.

Mummolle, kummille tai naapurin lapsille sopii lahjaksi esimerkiksi itse tehty linnunpönttö tai lintulauta, nimikyltit kylvöksille, sileäksi vuoltu istutuspuikko, komea risuluuta, nippu majanrakennuskeppejä ja vanha kangas tai pussillinen siemeniä ja omasta pihasta kaivettu ruusuntaimi.


Myös näitä on hyvä antaa: kotitekoisia hilloja, mehuja, marmeladeja sekä kuivattuja hedelmiä, marjoja tai sieniä, yrttisuolaa, papu- tai nokkosjauhoa ja yrttiteesekoituksia. Kaverin leikkimökkisynttäreille vien: ruusunmarjoja ja -lehtiä, voikukan kukintoja, pieniä käpyjä, uintireissulta keräämiäni simpukoita ja tietysti äidin vanhan kattilan. Pappa ilahtuu kastemadoista ja saan läträtä rantavedessä. Isoveljelle annan rikkinäisestä paidasta leikatut hihat krossipyörän pesua varten. 


Itse ilahdun pienistä, sekaisista langoista ja naruista, napeista ja tilkuista niistä nalle saa taikaviitan ja nukelle teen kaulakorun. Aikalahjat ovat mahtavia varsinkin omilta vanhemmilta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi. Tällöin korostuu aineettoman ilon merkitys; materiaaliton kuluttaminen on virkistävää.


Lainauksia kirjasta: Isoäidin puutarhavuosi/Sari Savikko

Materiaalit ja työkalut

Materiaaleiksi valitaan läheltä helposti saatavia luonnonmateriaaleja ja ilmaisia/kotipiiristä löytyviä aarteita. Materiaaleja varataan lasten käyttöön suuret läjät. Yltäkylläisinä ja mehevinä pursuavat ainesvuoret innostavat tarttumaan työhön, monipuoliset  mahdollisuudet tarjoavat useita ratkaisumalleja. Valikoimaa miettiessä ennakkoluulottomuus on valttia. Lapset keksivät mitä mielenkiintoisempia tapoja käyttää tarjolla olevaa tavaraa.


Materiaalit on hyvä asetella koreihin, vanhoihin matkalaukkuihin tai kuhmuisiin sankoihin. Jo yhden elämän nähneet vanhat esineet kertovat tavaroiden elinkaaresta. Luonnonmateriaaleista valmistetut säilytysesineet viestittävät muovin vaihtoehdoista. Myös rekvisiittana voi olla vanhoja pitsiverhoja, räsymattoja tai kankaita ja muita säilyttämisen ideaa välittäviä yksityiskohtia.


Suuria määriä työkaluja voi tiedustella lainaksi kouluista, päiväkodeista, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Luonnonsuojelu ja luontokoulut lainaavat luuppeja, haaveja ja muuta luontokouluvälineistöä.  Työvälineet, sakset ja oksasakset kiinnitetään matonkuteilla tai naruilla materiaalikoreihin. Pienetkin lapset voivat harjoitella työvälineiden käyttöä, ne on mitoitettu heidän käsiinsä ja ympäristö on turvallinen. 

EKOLOGISET LIIMAT

Näillä kiinnitän paperia tai kangasta. Peruna,- vehnä, tai maissijauhosta voin keittää liimaa, jota voi syödä ja kompostoida.

PERUNALIIMA paperille
Keitetty peruna halkaistaan ja käytetään liimapuikkona.

JAUHOLIIMA paperille ja kankaalle
- 2dl jauhoja ( vehnä-, ruis-, riisi- ja maissijauhot)
- 4dl vettä
Jauhot vispataan kylmäänveteen ja keitellään hiljaisella tulella koko ajan hämmentäen 30 min. Liima säilyy jääkaapissa kannellisessa astiassa viikon. Liima on vaaratonta, joten ei haittaa vaikka sitä hieman maistelee.

PERUNAJAUHOLIISTERI paperille ja kankaalle
 - 4rkl perunajauhoja
 - 3dl vettä
Vesi kuumennetaan kiehuvaksi, perunajauho sekoitetaan kylmään vesitilkkaan ja vispataan kiehuvan veden sekaan. Liisterin paksuunnuttua kattila otetaan heti hellalta. Liisteri säilyy jääkaapissa viikon.

Piirustus- ja maalausvälineet

Putkimainen korsi tai sulka katkaistaan viistosti terävällä veitsellä. Kärki kastetaan laimentamattomaan mehuun tai upotetaan mustikkaan.

Hiiltä voi käyttää piirtämiseen ja kivien kuviointiin. Tuoreet, aikuisen pikkurillin paksuiset okset kääritään vanhoihin suklaakäärefolioihin tai pakataan säilyketölkkeihin ilmatiiviisti hienoon hiekkaan. Paketit nostetaan hiillokseen (nuotio, takka, grilli) ja odotellaan. Kun hiillos on hiipunut, avataan kääröt ja tarkastetaan tulos.

MEHUMAALIT
Laimentamattomissa marja- ja vihannesmehuissa on voimakas väri. Vetiset värit saa paksennettua perunajauhokiisselillä. Käyttöön sopiva sekoitussuhde löytyy kokeilemalla.

Vinkki: 
Myös kauhtuneita kankaita voi maalata. Kaikissa kasveissa on väriä, mutta kaikki värit eivät kestä pesua tai valoa. Tarkista lasten vaatteista, mistä on jäänyt kestävimmät tahrat: mustikasta, porkkanasta, omenasta, mustaherukasta vai ruohosta.

Kekkerit kotona

Ekologisessa lastenkulttuurissa korostuu luonnon oma rytmi - vuodenajat seuraavat toisiaan, toistuvat vuodesta toiseen. Perheen oma rytmi, vuotuiset kalenterijuhlat sekä läheisten merkkipäivät tuovat lapsen elämään turvallisuuden ja jatkuvuuden tuntua. Perinteet tarjoavat oman lisänsä yhteiseen arkeen. Lapsille vuoden kohokohtia ovat synttärit, omat ja ystävien.


JUHLAPAIKKA
Kannattaa miettiä millaisia alueita omassa pihapiirissä on käytettävissä. Puistot, retkeilyalueet, metsäaukiot ja uimarannat ovat mainioita kokoontumistiloja. Kutsussa on syytä pyytää juhlijoita varustautumaan sään edellyttämillä tamineilla. Kovimmilla pakkasilla ja myräkässä juhlakansa etsiytyy sisätiloihin. Juhlapaikan ei tarvitse olla kosiskelevasti lasten mieleinen eikä kliinisesti siisti. Nukkavierut  huoneet henkivät tarinoita ja tunnelmaa. Epätasaisen kauniit ulko- ja sisätilat eivät kaipaa kummempaa koristelua. Lapsen mielikuvitus loihtii ihmeellisiä lavasteita pienistä vinkeistä. Pihavajan ruutuikkunat viestivät linnoista, pihapensaat ovat satumetsää, takapihan nurmikko valtameri. Maahan asetellut matot rajaavat tiloja ja auttavat kotoisan pesätunnelman luomisessa. 


ASTIAT
Herkut tekevät juhlasta juhlan. Käytettävissä olevat astiat voivat olla tarjoilun lähtökohtana. leivästä koverrettu kulho sopii salaatin alustaksi ja porkkanasuikaleet sujahtavat suihin kaalinlehdeltä. Vain juomaa varten on juhlan järjestäjien etsittävä jonkinlaisia astioita. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset pullistelevat hajaparikuppeja. Myös ystäväpiiristä voi haalia astioita suuria  kemuja varten. Kuljetuksessa laseja ja kahvikuppeja suojaavat ympärille kääräistyt servietit, jotka on leikattu vanhasta lakanasta tai pöytäliinasta. Ne pestään samalla kun juhlakansan vaatteet, riemukkaan päivän jälkeen.


TARJOILUT
Vuotuiskalenteri helpottaa juhlien ennakointia. Sadonkorjuukaudella perhe säilöö lettukestihillot ja pakastaa ruusunmarjat, sillä kaikki keijukaiset eivät ole kesän lapsia. Jokaiselle vuodenajalle löytyy helposti ja edullisesti  toteutettavat tarjoilut. Kesällä korostuvat tuoretuotteet ja talvella vilja. Pienten juhlijoiden herkkunälkä on kyltymätön. Sokerihumalaa tasoittavat pilkotut vihannekset ja mukavasti sommitellut leipä- ja hedelmäpalat. Lapset nauttivat iloisesti purkkeihin asetelluista kirjavista ruuista, mistä he voivat itse koota lautasilleen villejä hahmoja. Lapset rakastavat tuoretta ja yksinkertaista ruokaa. Porkkanat, kurkku, tomaatit ja herneenpalot ovat juhlavia herkkuja sellaisenaan.


LAHJAT 
Turhaa tilpehööriä ja krääsää kertyy nurkkiin alituisesti. Siksi sankarin lahjaa suunnitellessa kannattaa miettiä, mistä saaja todella ilostuu. Työtä helpottaa muistikirjanen, johon aikuinen merkitsee pitkin vuotta ideoita ja haaveita. Itse väkerretty lahja on rakas. Tekijän persoona ja suhde sankariin ovat esineessä mukana. Lapset arvostavat toisen lapsen valmistamia tuotteita. Aikuisen silmin esine ei usein täytä kunnollisen lahjan kriteereitä. Se hapsottaa, on liian pieni, liian likainen, risa tai keskeneräinen. Lapset kuitenkin huomaavat itse tehtyyn tai omasta lelukopasta valittuun kierrätyslahjaan liittyvän tunnelatauksen. Kun ystävä lahjoittaa omansa, sen täytyy olla hienoa. Aika on arvokasta . Ravinnon, lämmön turvan jälkeen lapsi tarvitsee eniten läheisyyttä, rakkautta ja yhteistä aikaa. Ne voi kääräistä pakettiin. Lahja ei ole silloin valmis esine, vaan välineitä ja vihjeitä yhteiseen leikkiin tai retkeen. Aika lahjat ovat hyvin tärkeitä omalta vanhemmalta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi.


OHJELMA 
Lasten omat ideat ohjelmasta ovat ennakkoluulottomia ja usein toteuttamiskelpoisia. Lapsen ajatukset näyttävät, kuinka vaatimaton on suurta. Onginta on kestosuosikki muodossa tai toisessa. Sekään ei vaadi kauppareissua. Herkkupala  askarteluohjeen, kukan siemenien tai leikki-idean kanssa riemastuttaa saajaansa. Lapsi voi myös tyhjentää lelukoriaan ystävilleen. Omasta jakaminen on tärkeä taito opittavaksi. Ympäristökäsityöt ja vuodenaikojen leikit ovat luontevia syntymäpäivien ohjelmanumeroita. Lähistöltä löytyvistä materiaaleista lapset voivat valmistaa itse syntymäpäivien koristelut ja ohjelman. Tällöin sankarin oma panos yhdistettynä vieraiden osallisuuteen muodostaa juhlan. Aikuisen roolina on juhlatunnelman mahdollistaminen, mutta muuten hän voi pysyä statistina. Aikuinen on villien fantasioiden mahdollistaja. Vanhempi on apurivelho, jolle lapsi toimittaa lappusille rustatut synttärisuunnitelmat etukäteen, kunnes ne juhlapäivänä ilmestyvät taianomaisesti esiin.

Löytäminen, tutkiminen ja ihmettely

Ympäristömme alkaa siitä mihin kehomme loppuu. Aurinkotoiminta innostaa lähiympäristön tarkkailuun. Valo, pimeys, lämpötilat, sääilmiöt sekä vuodenaikojen vaihtelu tarjoavat loputtoman aistimusten lähteen. Lapsella on luontainen kiinnostus luontoon, kasvien ja eliöiden maailmaan. Lähimetsän kannot ja kivenkolot pursuavat ihmettelyn aiheita ja hämmästelyn helmiä. Millaisia aarteita voikaan löytää kun on itsekkin vain vähän puolukan varpua pidempi?

Puumaja

Tarvitset: 

• lautoja
• keppejä, oksia tai rankoja
• kourallisen nauloja ja vasaran
• muutaman metrin köyttä (esim. sisal)

Naapurin pappa tai kummisetä kannattaa pyytää avuksi jotta puumajasta saadaan tukeva. Kaikki käsiparit ovat tarpeellisia!

Isommista puista saa hyvän tukirangan majalle ja laudat on hyvä käyttää lattiaan. Muista rangoista rakennetaan kaiteet tai seinät. Tikapuut ovat mieluinen lisä pienille tähystäjille ja prinsessoille. Ranteen paksuisista puunrungoista tehdään tikapuille jalat ja vaikka laudanpätkistä astimet. Ohuemmalla sisal- tai juuttiköydellä voi vielä naulaamisen jälkeen sitoa astinlaudat tukevasti ja tiukasti kiinni runkoihin. Maata vasten tulevat rungot pysyvät paremmin pystyssä jos kaivat ne hiukan maan sisälle.

Vanhasta risasta paidan helmasta voi vielä repiä juhlallisuuksiin lipunkin. Paksut köydet ovat verrattomia kiipeilijöiden ihanuuksia ja vanhassa autonrenkaassa voi matkustaa vaikka avaruusasemalle asti.

Ruukkupuutarha

Ruukkupuutarhan mahtuu perustamaan pienimmällekkin parvekkeelle, leikkimökkiin, puumajaan, verannalle tai ikkunalaudalle. Monet kasvit viihtyvät hyvin ruukuissa esim. yrtit.
Käytä vanhoja metalliämpäreitä, kattiloita ja saaveja ja saviruukkuja.
Valitse reilun kokoisia purnukoita jotta juurilla on kasvutilaa.
Kun istutat siemeniä keväällä voit vaalia puutarhanalkuasi ikkunalla ja lämpimien säiden alkaessa siirtää sen ulos.
Taimet tarvitsevat vettä ja kastelu on lasten lempipuuhaa!
Syksyn tullen ruukkupuutarha voi muuttaa kanssasi sisälle.


 Talvinen ruukkupuutarha

Elementit

Mitä tehdä eri elementeistä:

Maa

- savikuravellit
- hiekkakakut
- mullan kaivelu
- siementen ja kasvien istuttaminen
- ruohossa kieriminen
- matojen tonkiminen
- puissa kiipeily
- kukkasten kastelu
- ötököiden tutkiminen
- ruohon/heinän niitto
- lehdissä kahlaaminen
- rakenna komposti

Ilma
 
- solmi keppejä roikkumaan tuulikelloiksi, ne heiluvat tuulessa  ja niistä lähtee kiva kumea ääni
- puhaltele voikukkia ja lehtiä
- seuraa höyhenen putoamista
- vedä syvään henkeä, pömpöttääkö vatsasi kuin pallo
- haistele tuulta kasvoillasi
- kuumana päivänä lehdellä löyhyttely viilentää punaisia poskia
- maasta löytyy hyviä keppejä, sido kepit lähekkäin roikkumaan ja kuulet miten tuuli soittaa! 

Jää
 
- kerää jäitä lätäköiden pinnoilta
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytetään astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- säilytystä varten jää haudataan hiekkalaatikkoon tai peitetään sahanpuru- tai turvekerroksella
  varjoisaan paikkaan pihalle
- käytetään talvella rakenteluun, keväällä jäähdyttelyyn ja ihmettelyyn

Vesi

- sateen lorina
- laineen liplatus
- rantavedessä räpiköinti
- serkun mökillä sukeltelu
- aamukaste nurmikolla
- vesisaavissa läträys
- sadetanssi nakupellenä kirmaillen
- kevät puron lorina
- kerätään talteen ränneistä ja lätäköistä
- käytetään ruiskutteluun, vilvoitteluun ja uittopaikkoina
- auringon lämmittämä vettä




Tuli
- saunanpesässä ritisee, lämmittää ja kuumottaa
- nuotiossa paistuu maissit ja makkarat
- kynttilän liekki loimottaa
- juhannuksena ihailen suurta kokkoa
- leivinuunissa paistan mummon kanssa piirakoita.

Vuodenajat

Kevät 

Keväällä ihmetellään ja ihastellaan luonnon heräämistä talviunilta.
Monet eläimet, ötökät ja itikatkin ovat heränneet auringon lämpimien säteiden kutitteluun.
On touhukas uuden alun aika.

Ensimmäiset leskenlehdet ja heinänpiipat kutsuvat nuuhkimaan, tutkimaan ja tonkimaan.
Kori ja taskut täyttyvät rakennuspuista, majan rakennus alkakoon!
Ikkunalaudat pursuavat purkeista ja purnukoista.
Miten pienestä siemenestä kasvaa huolenpidolla ihan oikea kasvi.
Taimien kasvatus on ihanaa!

Maailmani saa olla pikkiriikkinen, olenhan itsekin vielä matala menijä.
Kämmeneeni mahtuu kaupunki, hiekkalaatikon nurkkaan universumi.




Kesä

Perusta kasvimaa, hyötytarha, puutarha tai kukkapenkki.

Voit aloittaa pienestä, ämpäristä saa oivan perunapenkin vaikka parvekkeelle.
Lähistöllä kasvaa monia oikeasti syötäviä, herkullisia kasvituttavuuksia.
Kesällä luonto pursuaa materiaaleja.

Ruusunnuput sommittelen kaulanauhaksi. Päivänkakkarat, kissankellot ja näkinkengät koristavat nilkkojani.
Leikkaan tillinvarsista tai ruo´oista onttoja helmiä. Löydän maahan pudonneita pikkiriikkisiä omenoita ja ruusunmarjoja.
Voin tehdä myös kukista ja heinistä seppeleitä hiuksilleni.

Muuta tekemistä:
- siivet
- tiarat
- ratsut ja hirviöt
- kruunut
- heinähatut
- viitat ja hameet



Kesällä voit lotrata veden kanssa mielin määrin.

Vettä on sadevesisoikossa, ämpärissä, kastelukannussa, naapurin lammessa, mummulan järvessä ja poimulehden päälläkin kaunis kastepisara. Vedessä voi uittaa laivoja, pursia, keppejä, tuohta, kukkia ja lehtiä. Uitan vedessä mielelläni käsiä, nallen pöksyjä ja äidin puutarhahansikkaita.

Kastelen aina mummon kanssa kasvimaani ja varpaani. Mummon mielestä kuraiset pikku varpaat ovat ansainneet saunareissun vaarin kanssa.
Vaari opettaa minut uimaan ainakin kädet pohjassa. Minä tykkään ruiskia, läträtä, hyppiä lätäköissä, juosta napa paljaana sateessa, sotkottaa kurapuuroja ja istua pesuvadissa leppäkerttu polvellani!
Olen ihana ja taitava, suloinen ja rohkea.




Syksy

Syksyn sato on kesän kasvun varasto ja uuden elämän alku.   

Mitä kuuluu syksyyn?Tuoksuja, makuja, ääniä, tuntuja käsillä ja kasvoilla, myllerryksiä myrskyssä ja sateessa, aamuoloja ja illan raukeutta.

Kahlaan ja sukellan kahisevan keltaisessa, ruskeassa ja punaisessa lehtimeressä.
Nyt on madoilla mahtavien pitojen aika. Keväällä kasa on popsittu kastematojen mahoihin.
Tuuli ja maan vetovoima heittävät leikin ainekset luokseni ja tuulen mukana hyörin minäkin.
Pujotan pihlajanmarjoja neulan avulla lankaan. Kastanjan piikikäs kuori on ritarin haarniska, kun se voittaa painissa hirmuisen ruusunmarjalohikäärmeen.
Tarkkailen tuulen voimakkuutta.

Talvi

- talvella ratsastat lumihevosella ja rakennat suuren lumimajan
- laske pyllymäkeä
- rakenna lumilyhtyjä
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytät astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- liukastele jäällä
- pyydystä lumihiutaleita kielelläsi
- kerää jäätä lammikoiden pinnalta
- jääpuikkoja lumipuuron sekoittamiseen ja lumiukon nenäksi
- kieriskele uudessa lumessa ja tee lumienkeleitä
- lämmin kaakao maistuu erityisen hyvälle ulkona pikku pakkasella

Aistit

Hajuaisti:  
Nuuhki, haistele ja tutki.

Miltä nämä tuoksuvat?
- vasta niitetty ruoho
- pensaat ja puut
- marjat ja hedelmät
- yrtit
- kukat
- komposti
- multa

Kuuloaisti: 
Paina korva vasten maata, kuuluuko ötököiden mönkinä?
Höristele tuuleen ja tee kämmenistäsi norsunkorvat. Mitä ääniä itsestäsi lähtee?
Muriseeko vatsassasi uninen pikku-karhu? Ärjyykö kurkussasi gebardi,
tassutteleeko varpaillasi hiljainen hiippari?

Kuuntele mm. näitä:
- piipitystä, laulua ja raakkumista
- pörinää ja surinaa
- tuulen ujellusta
- heinien havinaa
- kuisketta
- lehtien kahinaa
- sadetta
- veden lorinaa
- keinun nitinää
- räsähteleviä oksia
- lumen narskunaa
- jään ritinää

Makuaisti: 
Kirpeyttä, makeutta, happamuutta, pehmeyttä, raikkautta.

Maistele näitä:
- herukoita, vatukoita, karviaisia
- pihlajan marjoja
- omenoita, kirsikoita, luumuja
- yrttejä
- versoja
- juureksia
- vihanneksia
- syötäviä kukkia: itse kasvatetut kehä-, sametti- ja voikukat, krassit, orvokit, useiden yrttien kukat

Tuntoaisti: 
Mikä onkaa nautinnollisempaa kuin työntää varpaansa pehmeään hiekkaan?
Maailmaan tutustuessa ja muksahdellessa housunpolvet kuluvat ja paidan rintamus sinertyy mustikoista.
 
Miltä nämä tuntuu?
- tuuli kasvoilla
- varpaat sammalessa- kädet mullassa

Hypistele:
- tammen terhot
- marjat ja omenat
- kivet, multa, hiekka, vesi
- kävyt, neulaset ja kepit
- ruoko, lehdet, korret ja heinät

Näköaisti: 
Leikki alkaa vähästä ja huomaamaton näyttäytyy pienen silmissä elämyksenä.
Arvosta pientä ja vähäistä, ymmärrä ruohonjuuritason tärkeys.

- valo ja varjo
- hämärä
- häikäisy
- runsaus
- vaatimattomuus
- jylhyys
- kauneus
- vehreys
- värit

Päiväperhosten suosikkikasveja

Isäntäkasveja

Amiraaliperhonen: Nokkonen
Apolloperhonen: Isomaksaruoho, valkomaksaruoho
Auroraperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka ja luhtalitukka
Herukkaperhonen: Nokkonen, humala, raita, jalava, mustaherukka
Hohtosinisiipi: Apilat, keltamaite ja puna-apila
Kangasperhonen: Erilaiset varpukasvit, esim. puolukka ja mustikka
Ketohopeatäplä: Yleensä erilaiset orvokit
Lanttuperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka, rohtopernaruoho ja rikkasinappi
Neitoperhonen: Nokkonen
Nokkosperhonen: Nokkonen
Ohdakeperhonen: Ohdakkeet, nokkonen
Sitruunaperhonen: Korpipaatsama, orapaatsama
Suruvaippa: Koivu, raita
Tesmaperhonen: Eri heinä- ja saralajit

Amiraaliperhonen

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa liikkuvan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen.
Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa ja oikeudet ovat ilmaisia.
Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat lakeihin.




SAAT

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla, kunhan etäisyys asumuksiin on riittävä
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja pehmeitä kasveja
• onkia ja pilkkiä
• veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

ET SAA

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa eläimille tai ihmisille
• häiritä tai vahingoittaa lintujen poikasia tai pesiä
• vahingoittaa eläviä puita, ottaa kaatunutta tai kuivunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta ilman lupaa
• tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi meluamalla tai leiriytymällä liian lähelle pihapiiriä
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman lakisääteisiä lupia

Metsäretkillä voit kerätä vapaasti

• marjoja ja sieniä
• yleisiä pehmeitä kasveja
• maahan pudonneita lehtiä, neulasia ja pikkurisuja
• taskuun mahtuvan määrän käpyjä maasta
• kourallisen pikkukiviä ja hiekkaa
• sulkia jatyhjiä simpukankuoria
• jäätä ja lunta

Kysytään maanomistajalta lupa

• maa-ainekseen ja kiviin
• käpyihin, puiden siemeniin ja muihin puunosiin (oksat, kuori, juuret, lehdet )
• varpuihin

Luontoa kunnioittaen

• hitaasti kasvavia sammalia ja jäkäliä sekä harvinaisia kasveja ihaillaan kasvupaikalla

Lähde: Ympäristöministeriö, www.ympäristö.fi

Kasvien hankinta

Edullisinta on valita kasveja jotka kylväytyvät itse tai joita voi lisätä pistokkaista, mukuloista ja maavarresta tai joita voi juurruttaa esim. painamalla oksia maahan.

Kauppapuutarhaliitto tarjoaa keväisin kouluille mahdollisuuden anoa taimia.
Lahjoituksia voi myös tiedustella paikallisilta puutarha- ja maatalousmyymälöiltä, maanomistajilta ja vaikkapa sukulaisilta.

Siemenet
Siemeniä voi kerätä luonnonkasveista maanomistajan luvalla.

Pikkuruinen kasvihuone

Ota iso kannellinen lasipurkki. Tee kanteen naulalla muutamia reikiä.
Laita purkin pohjalle pieniä kiviä/ soraa ja multaa.
Istuta sinne pieniä kasveja, kastele ja sulje kansi tiiviisti.
Laita purkki valoisaan paikkaan.
Vesi ei pääse haihtumaan purkista, eli kasveja ei tarvitse kastella.
Kasvi imee maasta vettä, vesi haihtuu kasvin lehdistä vesihöyrynä, joka tiivistyy purkin seinille vesipisaroiksi.
Pisarat valuvat takaisin alas multaan.
Pieni kasvihuone on ihana, salainen ikioma puutarhasi.

Reunukset eli aidat, seinät, kehikot ja reunakivetykset.

Punonta ja risutyöt:

Risuja voi asetella eri tavoin, suoraan tai vinoittain, limittäin ja notkeimmat kaarelle.
Aidat voivat olla pieniä tai valtavia. Pienellä aidalla rajaat hienosti yrttitarhan tai kasvimaan.
Aita suojaa pikkuisella pihallasi olevia lampaita kivisusilta. Paina tukevia keppejä ristikkäin pehmeään maahan.

Ensimmäinen oksa osoittaa oikealle, toinen vasemmalle, ja tikkujen päät muodostavat ruksin. Tällä tavoin voit rakentaa pitkänkin suojaesteen tai ihan pikkuriikkisen, kenkäsi kokoisen.
Suurilla seinämillä voit rakentaa labyrinttejä ja majoja tai rajata vaikka pelikentän.
Keväällä tuoreista pajuista koottu aita voi viritä kasvamaan.

Tiiviimmän aidan tai kompostin kehyksen saat punomalla. Piirrä maahan aidan rajat. Paina päästä teroitetut tukevat kepit maahan pystyyn. Astu pieni askel piirrosrajaa pitkin ja työnnä toinen keppi askeleesi kohdalle  maahan pystyyn. Jatka samalla  tavalla, ja laita keppejä askeliesi väliin koko piirroksen matkalle.
Kompostikehikon valmistat myös helposti punomalla. Ota tukipuiksi vahvaa puuta ja puno taipuisalla pajulla . Kivillä erottelet kukkamaan nurmikosta. Isommista kivistä saat tehtyä aidan.

Piirtäminen ja maalaaminen

Pihalle on helppo virittää kankaita tai vanhoja lakanoita roikkumaan vaikka pyykkinarulle.
Leikkaa heinänkorsi, oljen tai sulan pää vinosti terävällä veitsellä. Mitä ohuempi putki on, sitä kapeampaa jälkeä kynäsi piirtää.
Musteena voit käyttää marjojen mehua. Sen saat esille puristamalla marjat lusikalla rikki.
Maalaa makuja sormillasi. Pursota lautaselle hilloja tai muhenna vihreistä syötävistä kasveista tahnaa.

Maalaamiseen käytettäviä välineitä: 
Risu, olki, heinä, korsi, sulka ja sormet, myös eilen poltetusta nuotiosta tai grillistä saa hiilimöykkyjä.
Kokeile myös punajuurta ja mustikkaa tai liota pajun kuoria yön yli vedessä.
Sekoita kiehuvaan veteen perunajauhoja, ja värjää tekemäsi kiisseli mehuilla.
Laimenna tarpeen mukaan vedellä. Maistuuko keltainen auringolta ja liila syksyn viimeiseltä orvokilta?

SOTKU RUOKKII LUOVUUTTA!

VILLI TEKEMINEN ON MATKA,

JOSSA EI PYSÄHDYTÄ MIETTIMÄÄN RAPPAUKSEN JÄLKIÄ!

Helppo telttamaja

Tarvitset yhden pitkän, tukevan rangan n. lapsen ranteen paksuisen ja kaksi lyhyempää keppiä. Suksisauvat käyvät tähän mainiosti.
Sido kepit tukevasti yhteen toisesta päästä köydenpätkällä. Levitä kepit sivuille ja paina maahan.
Teltan runko on valmis. Päälle voi heittää vanhan huovan, verhon tai lakanan.
Laita kankaan reunojen päälle kiviä painoksi.