tiistai 15. helmikuuta 2011

Taimien kasvatus

Kevät - edellisenä vuonna talteen keräämiesi siementen aikaa.

Taimien kasvatus siemenistä voi alkaa jo maaliskuussa. Esikasvatusta tarvitsevia kasveja ovat ainakin kurkut, tomaatit ja kurpitsa. Myös kukkia kannattaa kasvattaa siemenistä. Kun kasvaminen alkaa sisällä lämpimässä silloin kun vielä ulkona on kylmä, on pikku taimet hyvässä kasvuvauhdissa maan sulattua. Kylvöksiin kannattaa laittaa nimilappu tunnistamista varten.


Laita lämpimään paikkaan itämään. Kastele suihkepullolla, kastelukannusta tulee pienelle siemenelle liikaa vettä kerralla. Itämisen aikana kylvös ei saa päästä kuivumaan. Kun taimissa on sirkkalehdet ja kaksi kasvulehteä ne voidaan siirtää uuteen astiaan kauemmas toisistaan.  Kahden pikkulusikan avulla taimi voidaan nostaa pienen juuripaakun kera turvallisesti hentoja juuria vahingoittamatta. Ennen ulos istuttamista taimia karaistaan eli niitä totutetaan ulkoilmaan vähän kerralla.





Otteita kirjasta: Isoäidin puutarhavuosi / Sari Savikko

Kohopenkki

Purkujätteestä tai lavoista saat rakenneltua oivia kohopenkkejä.
Lautoja kannattaa laittaa muutama myös päällekkäin, jotta multaa on tarpeeksi paksu kerros kasvattamiseen. Kohopenkissä voit viljellä haluamiasi kasveja kuten, yrttejä, salaatteja, porkkanoita, retiisejä, syötäviä kukkia ym. Muista kastella!



Kohopenkissä voit käyttää myös katteita. Katteilla saa hillittyä rikkakasvien kasvua ja maan kosteuden haihtumista. Voit käyttää kuoriketta, rannalta tuomiasi kiviä, sahanpurua, käpyjä...



sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Lahjat

Lahja rakennetaan ympärillä olevasta.

Mummolle, kummille tai naapurin lapsille sopii lahjaksi esimerkiksi itse tehty linnunpönttö tai lintulauta, nimikyltit kylvöksille, sileäksi vuoltu istutuspuikko, komea risuluuta, nippu majanrakennuskeppejä ja vanha kangas tai pussillinen siemeniä ja omasta pihasta kaivettu ruusuntaimi.


Myös näitä on hyvä antaa: kotitekoisia hilloja, mehuja, marmeladeja sekä kuivattuja hedelmiä, marjoja tai sieniä, yrttisuolaa, papu- tai nokkosjauhoa ja yrttiteesekoituksia. Kaverin leikkimökkisynttäreille vien: ruusunmarjoja ja -lehtiä, voikukan kukintoja, pieniä käpyjä, uintireissulta keräämiäni simpukoita ja tietysti äidin vanhan kattilan. Pappa ilahtuu kastemadoista ja saan läträtä rantavedessä. Isoveljelle annan rikkinäisestä paidasta leikatut hihat krossipyörän pesua varten. 


Itse ilahdun pienistä, sekaisista langoista ja naruista, napeista ja tilkuista niistä nalle saa taikaviitan ja nukelle teen kaulakorun. Aikalahjat ovat mahtavia varsinkin omilta vanhemmilta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi. Tällöin korostuu aineettoman ilon merkitys; materiaaliton kuluttaminen on virkistävää.


Lainauksia kirjasta: Isoäidin puutarhavuosi/Sari Savikko

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Materiaalit ja työkalut

Materiaaleiksi valitaan läheltä helposti saatavia luonnonmateriaaleja ja ilmaisia/kotipiiristä löytyviä aarteita. Materiaaleja varataan lasten käyttöön suuret läjät. Yltäkylläisinä ja mehevinä pursuavat ainesvuoret innostavat tarttumaan työhön, monipuoliset  mahdollisuudet tarjoavat useita ratkaisumalleja. Valikoimaa miettiessä ennakkoluulottomuus on valttia. Lapset keksivät mitä mielenkiintoisempia tapoja käyttää tarjolla olevaa tavaraa.


Materiaalit on hyvä asetella koreihin, vanhoihin matkalaukkuihin tai kuhmuisiin sankoihin. Jo yhden elämän nähneet vanhat esineet kertovat tavaroiden elinkaaresta. Luonnonmateriaaleista valmistetut säilytysesineet viestittävät muovin vaihtoehdoista. Myös rekvisiittana voi olla vanhoja pitsiverhoja, räsymattoja tai kankaita ja muita säilyttämisen ideaa välittäviä yksityiskohtia.


Suuria määriä työkaluja voi tiedustella lainaksi kouluista, päiväkodeista, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Luonnonsuojelu ja luontokoulut lainaavat luuppeja, haaveja ja muuta luontokouluvälineistöä.  Työvälineet, sakset ja oksasakset kiinnitetään matonkuteilla tai naruilla materiaalikoreihin. Pienetkin lapset voivat harjoitella työvälineiden käyttöä, ne on mitoitettu heidän käsiinsä ja ympäristö on turvallinen. 



EKOLOGISET LIIMAT

Näillä kiinnitän paperia tai kangasta. Peruna,- vehnä, tai maissijauhosta voin keittää liimaa, jota voi syödä ja kompostoida.

PERUNALIIMA paperille
Keitetty peruna halkaistaan ja käytetään liimapuikkona.

JAUHOLIIMA paperille ja kankaalle
- 2dl jauhoja ( vehnä-, ruis-, riisi- ja maissijauhot)
- 4dl vettä
Jauhot vispataan kylmäänveteen ja keitellään hiljaisella tulella koko ajan hämmentäen 30 min. Liima säilyy jääkaapissa kannellisessa astiassa viikon. Liima on vaaratonta, joten ei haittaa vaikka sitä hieman maistelee.

PERUNAJAUHOLIISTERI paperille ja kankaalle
 - 4rkl perunajauhoja
 - 3dl vettä
Vesi kuumennetaan kiehuvaksi, perunajauho sekoitetaan kylmään vesitilkkaan ja vispataan kiehuvan veden sekaan. Liisterin paksuunnuttua kattila otetaan heti hellalta. Liisteri säilyy jääkaapissa viikon.


Piirustus- ja maalausvälineet

Putkimainen korsi tai sulka katkaistaan viistosti terävällä veitsellä. Kärki kastetaan laimentamattomaan mehuun tai upotetaan mustikkaan.

Hiiltä voi käyttää piirtämiseen ja kivien kuviointiin. Tuoreet, aikuisen pikkurillin paksuiset okset kääritään vanhoihin suklaakäärefolioihin tai pakataan säilyketölkkeihin ilmatiiviisti hienoon hiekkaan. Paketit nostetaan hiillokseen (nuotio, takka, grilli) ja odotellaan. Kun hiillos on hiipunut, avataan kääröt ja tarkastetaan tulos.

MEHUMAALIT
Laimentamattomissa marja- ja vihannesmehuissa on voimakas väri. Vetiset värit saa paksennettua perunajauhokiisselillä. Käyttöön sopiva sekoitussuhde löytyy kokeilemalla.

Vinkki: 
Myös kauhtuneita kankaita voi maalata. Kaikissa kasveissa on väriä, mutta kaikki värit eivät kestä pesua tai valoa. Tarkista lasten vaatteista, mistä on jäänyt kestävimmät tahrat: mustikasta, porkkanasta, omenasta, mustaherukasta vai ruohosta.

Kekkerit kotona


Ekologisessa lastenkulttuurissa korostuu luonnon oma rytmi - vuodenajat seuraavat toisiaan, toistuvat vuodesta toiseen. Perheen oma rytmi, vuotuiset kalenterijuhlat sekä läheisten merkkipäivät tuovat lapsen elämään turvallisuuden ja jatkuvuuden tuntua. Perinteet tarjoavat oman lisänsä yhteiseen arkeen. Lapsille vuoden kohokohtia ovat synttärit, omat ja ystävien.


JUHLAPAIKKA
Kannattaa miettiä millaisia alueita omassa pihapiirissä on käytettävissä. Puistot, retkeilyalueet, metsäaukiot ja uimarannat ovat mainioita kokoontumistiloja. Kutsussa on syytä pyytää juhlijoita varustautumaan sään edellyttämillä tamineilla. Kovimmilla pakkasilla ja myräkässä juhlakansa etsiytyy sisätiloihin. Juhlapaikan ei tarvitse olla kosiskelevasti lasten mieleinen eikä kliinisesti siisti. Nukkavierut  huoneet henkivät tarinoita ja tunnelmaa. Epätasaisen kauniit ulko- ja sisätilat eivät kaipaa kummempaa koristelua. Lapsen mielikuvitus loihtii ihmeellisiä lavasteita pienistä vinkeistä. Pihavajan ruutuikkunat viestivät linnoista, pihapensaat ovat satumetsää, takapihan nurmikko valtameri. Maahan asetellut matot rajaavat tiloja ja auttavat kotoisan pesätunnelman luomisessa. 


ASTIAT
Herkut tekevät juhlasta juhlan. Käytettävissä olevat astiat voivat olla tarjoilun lähtökohtana. leivästä koverrettu kulho sopii salaatin alustaksi ja porkkanasuikaleet sujahtavat suihin kaalinlehdeltä. Vain juomaa varten on juhlan järjestäjien etsittävä jonkinlaisia astioita. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset pullistelevat hajaparikuppeja. Myös ystäväpiiristä voi haalia astioita suuria  kemuja varten. Kuljetuksessa laseja ja kahvikuppeja suojaavat ympärille kääräistyt servietit, jotka on leikattu vanhasta lakanasta tai pöytäliinasta. Ne pestään samalla kun juhlakansan vaatteet, riemukkaan päivän jälkeen.


TARJOILUT
Vuotuiskalenteri helpottaa juhlien ennakointia. Sadonkorjuukaudella perhe säilöö lettukestihillot ja pakastaa ruusunmarjat, sillä kaikki keijukaiset eivät ole kesän lapsia. Jokaiselle vuodenajalle löytyy helposti ja edullisesti  toteutettavat tarjoilut. Kesällä korostuvat tuoretuotteet ja talvella vilja. Pienten juhlijoiden herkkunälkä on kyltymätön. Sokerihumalaa tasoittavat pilkotut vihannekset ja mukavasti sommitellut leipä- ja hedelmäpalat. Lapset nauttivat iloisesti purkkeihin asetelluista kirjavista ruuista, mistä he voivat itse koota lautasilleen villejä hahmoja. Lapset rakastavat tuoretta ja yksinkertaista ruokaa. Porkkanat, kurkku, tomaatit ja herneenpalot ovat juhlavia herkkuja sellaisenaan.


LAHJAT 
Turhaa tilpehööriä ja krääsää kertyy nurkkiin alituisesti. Siksi sankarin lahjaa suunnitellessa kannattaa miettiä, mistä saaja todella ilostuu. Työtä helpottaa muistikirjanen, johon aikuinen merkitsee pitkin vuotta ideoita ja haaveita. Itse väkerretty lahja on rakas. Tekijän persoona ja suhde sankariin ovat esineessä mukana. Lapset arvostavat toisen lapsen valmistamia tuotteita. Aikuisen silmin esine ei usein täytä kunnollisen lahjan kriteereitä. Se hapsottaa, on liian pieni, liian likainen, risa tai keskeneräinen. Lapset kuitenkin huomaavat itse tehtyyn tai omasta lelukopasta valittuun kierrätyslahjaan liittyvän tunnelatauksen. Kun ystävä lahjoittaa omansa, sen täytyy olla hienoa. Aika on arvokasta . Ravinnon, lämmön turvan jälkeen lapsi tarvitsee eniten läheisyyttä, rakkautta ja yhteistä aikaa. Ne voi kääräistä pakettiin. Lahja ei ole silloin valmis esine, vaan välineitä ja vihjeitä yhteiseen leikkiin tai retkeen. Aika lahjat ovat hyvin tärkeitä omalta vanhemmalta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi.


OHJELMA 
Lasten omat ideat ohjelmasta ovat ennakkoluulottomia ja usein toteuttamiskelpoisia. Lapsen ajatukset näyttävät, kuinka vaatimaton on suurta. Onginta on kestosuosikki muodossa tai toisessa. Sekään ei vaadi kauppareissua. Herkkupala  askarteluohjeen, kukan siemenien tai leikki-idean kanssa riemastuttaa saajaansa. Lapsi voi myös tyhjentää lelukoriaan ystävilleen. Omasta jakaminen on tärkeä taito opittavaksi. Ympäristökäsityöt ja vuodenaikojen leikit ovat luontevia syntymäpäivien ohjelmanumeroita. Lähistöltä löytyvistä materiaaleista lapset voivat valmistaa itse syntymäpäivien koristelut ja ohjelman. Tällöin sankarin oma panos yhdistettynä vieraiden osallisuuteen muodostaa juhlan. Aikuisen roolina on juhlatunnelman mahdollistaminen, mutta muuten hän voi pysyä statistina. Aikuinen on villien fantasioiden mahdollistaja. Vanhempi on apurivelho, jolle lapsi toimittaa lappusille rustatut synttärisuunnitelmat etukäteen, kunnes ne juhlapäivänä ilmestyvät taianomaisesti esiin.