Lahja rakennetaan ympärillä olevasta.
Mummolle, kummille tai naapurin lapsille sopii lahjaksi esimerkiksi itse tehty linnunpönttö tai lintulauta, nimikyltit kylvöksille, sileäksi vuoltu istutuspuikko, komea risuluuta, nippu majanrakennuskeppejä ja vanha kangas tai pussillinen siemeniä ja omasta pihasta kaivettu ruusuntaimi.
Myös näitä on hyvä antaa: kotitekoisia hilloja, mehuja, marmeladeja sekä kuivattuja hedelmiä, marjoja tai sieniä, yrttisuolaa, papu- tai nokkosjauhoa ja yrttiteesekoituksia. Kaverin leikkimökkisynttäreille vien: ruusunmarjoja ja -lehtiä, voikukan kukintoja, pieniä käpyjä, uintireissulta keräämiäni simpukoita ja tietysti äidin vanhan kattilan. Pappa ilahtuu kastemadoista ja saan läträtä rantavedessä. Isoveljelle annan rikkinäisestä paidasta leikatut hihat krossipyörän pesua varten.
Itse ilahdun pienistä, sekaisista langoista ja naruista, napeista ja tilkuista niistä nalle saa taikaviitan ja nukelle teen kaulakorun. Aikalahjat ovat mahtavia varsinkin omilta vanhemmilta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi. Tällöin korostuu aineettoman ilon merkitys; materiaaliton kuluttaminen on virkistävää.
Lainauksia kirjasta: Isoäidin puutarhavuosi/Sari Savikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti