Kekkerit kotona

Ekologisessa lastenkulttuurissa korostuu luonnon oma rytmi - vuodenajat seuraavat toisiaan, toistuvat vuodesta toiseen. Perheen oma rytmi, vuotuiset kalenterijuhlat sekä läheisten merkkipäivät tuovat lapsen elämään turvallisuuden ja jatkuvuuden tuntua. Perinteet tarjoavat oman lisänsä yhteiseen arkeen. Lapsille vuoden kohokohtia ovat synttärit, omat ja ystävien.


JUHLAPAIKKA
Kannattaa miettiä millaisia alueita omassa pihapiirissä on käytettävissä. Puistot, retkeilyalueet, metsäaukiot ja uimarannat ovat mainioita kokoontumistiloja. Kutsussa on syytä pyytää juhlijoita varustautumaan sään edellyttämillä tamineilla. Kovimmilla pakkasilla ja myräkässä juhlakansa etsiytyy sisätiloihin. Juhlapaikan ei tarvitse olla kosiskelevasti lasten mieleinen eikä kliinisesti siisti. Nukkavierut  huoneet henkivät tarinoita ja tunnelmaa. Epätasaisen kauniit ulko- ja sisätilat eivät kaipaa kummempaa koristelua. Lapsen mielikuvitus loihtii ihmeellisiä lavasteita pienistä vinkeistä. Pihavajan ruutuikkunat viestivät linnoista, pihapensaat ovat satumetsää, takapihan nurmikko valtameri. Maahan asetellut matot rajaavat tiloja ja auttavat kotoisan pesätunnelman luomisessa. 


ASTIAT
Herkut tekevät juhlasta juhlan. Käytettävissä olevat astiat voivat olla tarjoilun lähtökohtana. leivästä koverrettu kulho sopii salaatin alustaksi ja porkkanasuikaleet sujahtavat suihin kaalinlehdeltä. Vain juomaa varten on juhlan järjestäjien etsittävä jonkinlaisia astioita. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset pullistelevat hajaparikuppeja. Myös ystäväpiiristä voi haalia astioita suuria  kemuja varten. Kuljetuksessa laseja ja kahvikuppeja suojaavat ympärille kääräistyt servietit, jotka on leikattu vanhasta lakanasta tai pöytäliinasta. Ne pestään samalla kun juhlakansan vaatteet, riemukkaan päivän jälkeen.


TARJOILUT
Vuotuiskalenteri helpottaa juhlien ennakointia. Sadonkorjuukaudella perhe säilöö lettukestihillot ja pakastaa ruusunmarjat, sillä kaikki keijukaiset eivät ole kesän lapsia. Jokaiselle vuodenajalle löytyy helposti ja edullisesti  toteutettavat tarjoilut. Kesällä korostuvat tuoretuotteet ja talvella vilja. Pienten juhlijoiden herkkunälkä on kyltymätön. Sokerihumalaa tasoittavat pilkotut vihannekset ja mukavasti sommitellut leipä- ja hedelmäpalat. Lapset nauttivat iloisesti purkkeihin asetelluista kirjavista ruuista, mistä he voivat itse koota lautasilleen villejä hahmoja. Lapset rakastavat tuoretta ja yksinkertaista ruokaa. Porkkanat, kurkku, tomaatit ja herneenpalot ovat juhlavia herkkuja sellaisenaan.


LAHJAT 
Turhaa tilpehööriä ja krääsää kertyy nurkkiin alituisesti. Siksi sankarin lahjaa suunnitellessa kannattaa miettiä, mistä saaja todella ilostuu. Työtä helpottaa muistikirjanen, johon aikuinen merkitsee pitkin vuotta ideoita ja haaveita. Itse väkerretty lahja on rakas. Tekijän persoona ja suhde sankariin ovat esineessä mukana. Lapset arvostavat toisen lapsen valmistamia tuotteita. Aikuisen silmin esine ei usein täytä kunnollisen lahjan kriteereitä. Se hapsottaa, on liian pieni, liian likainen, risa tai keskeneräinen. Lapset kuitenkin huomaavat itse tehtyyn tai omasta lelukopasta valittuun kierrätyslahjaan liittyvän tunnelatauksen. Kun ystävä lahjoittaa omansa, sen täytyy olla hienoa. Aika on arvokasta . Ravinnon, lämmön turvan jälkeen lapsi tarvitsee eniten läheisyyttä, rakkautta ja yhteistä aikaa. Ne voi kääräistä pakettiin. Lahja ei ole silloin valmis esine, vaan välineitä ja vihjeitä yhteiseen leikkiin tai retkeen. Aika lahjat ovat hyvin tärkeitä omalta vanhemmalta saatuina, mutta soveltuvat myös vieraiden lapsille annettaviksi.


OHJELMA 
Lasten omat ideat ohjelmasta ovat ennakkoluulottomia ja usein toteuttamiskelpoisia. Lapsen ajatukset näyttävät, kuinka vaatimaton on suurta. Onginta on kestosuosikki muodossa tai toisessa. Sekään ei vaadi kauppareissua. Herkkupala  askarteluohjeen, kukan siemenien tai leikki-idean kanssa riemastuttaa saajaansa. Lapsi voi myös tyhjentää lelukoriaan ystävilleen. Omasta jakaminen on tärkeä taito opittavaksi. Ympäristökäsityöt ja vuodenaikojen leikit ovat luontevia syntymäpäivien ohjelmanumeroita. Lähistöltä löytyvistä materiaaleista lapset voivat valmistaa itse syntymäpäivien koristelut ja ohjelman. Tällöin sankarin oma panos yhdistettynä vieraiden osallisuuteen muodostaa juhlan. Aikuisen roolina on juhlatunnelman mahdollistaminen, mutta muuten hän voi pysyä statistina. Aikuinen on villien fantasioiden mahdollistaja. Vanhempi on apurivelho, jolle lapsi toimittaa lappusille rustatut synttärisuunnitelmat etukäteen, kunnes ne juhlapäivänä ilmestyvät taianomaisesti esiin.

Löytäminen, tutkiminen ja ihmettely

Ympäristömme alkaa siitä mihin kehomme loppuu. Aurinkotoiminta innostaa lähiympäristön tarkkailuun. Valo, pimeys, lämpötilat, sääilmiöt sekä vuodenaikojen vaihtelu tarjoavat loputtoman aistimusten lähteen. Lapsella on luontainen kiinnostus luontoon, kasvien ja eliöiden maailmaan. Lähimetsän kannot ja kivenkolot pursuavat ihmettelyn aiheita ja hämmästelyn helmiä. Millaisia aarteita voikaan löytää kun on itsekkin vain vähän puolukan varpua pidempi?

Puumaja

Tarvitset: 

• lautoja
• keppejä, oksia tai rankoja
• kourallisen nauloja ja vasaran
• muutaman metrin köyttä (esim. sisal)

Naapurin pappa tai kummisetä kannattaa pyytää avuksi jotta puumajasta saadaan tukeva. Kaikki käsiparit ovat tarpeellisia!

Isommista puista saa hyvän tukirangan majalle ja laudat on hyvä käyttää lattiaan. Muista rangoista rakennetaan kaiteet tai seinät. Tikapuut ovat mieluinen lisä pienille tähystäjille ja prinsessoille. Ranteen paksuisista puunrungoista tehdään tikapuille jalat ja vaikka laudanpätkistä astimet. Ohuemmalla sisal- tai juuttiköydellä voi vielä naulaamisen jälkeen sitoa astinlaudat tukevasti ja tiukasti kiinni runkoihin. Maata vasten tulevat rungot pysyvät paremmin pystyssä jos kaivat ne hiukan maan sisälle.

Vanhasta risasta paidan helmasta voi vielä repiä juhlallisuuksiin lipunkin. Paksut köydet ovat verrattomia kiipeilijöiden ihanuuksia ja vanhassa autonrenkaassa voi matkustaa vaikka avaruusasemalle asti.

Ruukkupuutarha

Ruukkupuutarhan mahtuu perustamaan pienimmällekkin parvekkeelle, leikkimökkiin, puumajaan, verannalle tai ikkunalaudalle. Monet kasvit viihtyvät hyvin ruukuissa esim. yrtit.
Käytä vanhoja metalliämpäreitä, kattiloita ja saaveja ja saviruukkuja.
Valitse reilun kokoisia purnukoita jotta juurilla on kasvutilaa.
Kun istutat siemeniä keväällä voit vaalia puutarhanalkuasi ikkunalla ja lämpimien säiden alkaessa siirtää sen ulos.
Taimet tarvitsevat vettä ja kastelu on lasten lempipuuhaa!
Syksyn tullen ruukkupuutarha voi muuttaa kanssasi sisälle.


 Talvinen ruukkupuutarha

Elementit

Mitä tehdä eri elementeistä:

Maa

- savikuravellit
- hiekkakakut
- mullan kaivelu
- siementen ja kasvien istuttaminen
- ruohossa kieriminen
- matojen tonkiminen
- puissa kiipeily
- kukkasten kastelu
- ötököiden tutkiminen
- ruohon/heinän niitto
- lehdissä kahlaaminen
- rakenna komposti

Ilma
 
- solmi keppejä roikkumaan tuulikelloiksi, ne heiluvat tuulessa  ja niistä lähtee kiva kumea ääni
- puhaltele voikukkia ja lehtiä
- seuraa höyhenen putoamista
- vedä syvään henkeä, pömpöttääkö vatsasi kuin pallo
- haistele tuulta kasvoillasi
- kuumana päivänä lehdellä löyhyttely viilentää punaisia poskia
- maasta löytyy hyviä keppejä, sido kepit lähekkäin roikkumaan ja kuulet miten tuuli soittaa! 

Jää
 
- kerää jäitä lätäköiden pinnoilta
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytetään astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- säilytystä varten jää haudataan hiekkalaatikkoon tai peitetään sahanpuru- tai turvekerroksella
  varjoisaan paikkaan pihalle
- käytetään talvella rakenteluun, keväällä jäähdyttelyyn ja ihmettelyyn

Vesi

- sateen lorina
- laineen liplatus
- rantavedessä räpiköinti
- serkun mökillä sukeltelu
- aamukaste nurmikolla
- vesisaavissa läträys
- sadetanssi nakupellenä kirmaillen
- kevät puron lorina
- kerätään talteen ränneistä ja lätäköistä
- käytetään ruiskutteluun, vilvoitteluun ja uittopaikkoina
- auringon lämmittämä vettä




Tuli
- saunanpesässä ritisee, lämmittää ja kuumottaa
- nuotiossa paistuu maissit ja makkarat
- kynttilän liekki loimottaa
- juhannuksena ihailen suurta kokkoa
- leivinuunissa paistan mummon kanssa piirakoita.

Vuodenajat

Kevät 

Keväällä ihmetellään ja ihastellaan luonnon heräämistä talviunilta.
Monet eläimet, ötökät ja itikatkin ovat heränneet auringon lämpimien säteiden kutitteluun.
On touhukas uuden alun aika.

Ensimmäiset leskenlehdet ja heinänpiipat kutsuvat nuuhkimaan, tutkimaan ja tonkimaan.
Kori ja taskut täyttyvät rakennuspuista, majan rakennus alkakoon!
Ikkunalaudat pursuavat purkeista ja purnukoista.
Miten pienestä siemenestä kasvaa huolenpidolla ihan oikea kasvi.
Taimien kasvatus on ihanaa!

Maailmani saa olla pikkiriikkinen, olenhan itsekin vielä matala menijä.
Kämmeneeni mahtuu kaupunki, hiekkalaatikon nurkkaan universumi.




Kesä

Perusta kasvimaa, hyötytarha, puutarha tai kukkapenkki.

Voit aloittaa pienestä, ämpäristä saa oivan perunapenkin vaikka parvekkeelle.
Lähistöllä kasvaa monia oikeasti syötäviä, herkullisia kasvituttavuuksia.
Kesällä luonto pursuaa materiaaleja.

Ruusunnuput sommittelen kaulanauhaksi. Päivänkakkarat, kissankellot ja näkinkengät koristavat nilkkojani.
Leikkaan tillinvarsista tai ruo´oista onttoja helmiä. Löydän maahan pudonneita pikkiriikkisiä omenoita ja ruusunmarjoja.
Voin tehdä myös kukista ja heinistä seppeleitä hiuksilleni.

Muuta tekemistä:
- siivet
- tiarat
- ratsut ja hirviöt
- kruunut
- heinähatut
- viitat ja hameet



Kesällä voit lotrata veden kanssa mielin määrin.

Vettä on sadevesisoikossa, ämpärissä, kastelukannussa, naapurin lammessa, mummulan järvessä ja poimulehden päälläkin kaunis kastepisara. Vedessä voi uittaa laivoja, pursia, keppejä, tuohta, kukkia ja lehtiä. Uitan vedessä mielelläni käsiä, nallen pöksyjä ja äidin puutarhahansikkaita.

Kastelen aina mummon kanssa kasvimaani ja varpaani. Mummon mielestä kuraiset pikku varpaat ovat ansainneet saunareissun vaarin kanssa.
Vaari opettaa minut uimaan ainakin kädet pohjassa. Minä tykkään ruiskia, läträtä, hyppiä lätäköissä, juosta napa paljaana sateessa, sotkottaa kurapuuroja ja istua pesuvadissa leppäkerttu polvellani!
Olen ihana ja taitava, suloinen ja rohkea.




Syksy

Syksyn sato on kesän kasvun varasto ja uuden elämän alku.   

Mitä kuuluu syksyyn?Tuoksuja, makuja, ääniä, tuntuja käsillä ja kasvoilla, myllerryksiä myrskyssä ja sateessa, aamuoloja ja illan raukeutta.

Kahlaan ja sukellan kahisevan keltaisessa, ruskeassa ja punaisessa lehtimeressä.
Nyt on madoilla mahtavien pitojen aika. Keväällä kasa on popsittu kastematojen mahoihin.
Tuuli ja maan vetovoima heittävät leikin ainekset luokseni ja tuulen mukana hyörin minäkin.
Pujotan pihlajanmarjoja neulan avulla lankaan. Kastanjan piikikäs kuori on ritarin haarniska, kun se voittaa painissa hirmuisen ruusunmarjalohikäärmeen.
Tarkkailen tuulen voimakkuutta.

Talvi

- talvella ratsastat lumihevosella ja rakennat suuren lumimajan
- laske pyllymäkeä
- rakenna lumilyhtyjä
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytät astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- liukastele jäällä
- pyydystä lumihiutaleita kielelläsi
- kerää jäätä lammikoiden pinnalta
- jääpuikkoja lumipuuron sekoittamiseen ja lumiukon nenäksi
- kieriskele uudessa lumessa ja tee lumienkeleitä
- lämmin kaakao maistuu erityisen hyvälle ulkona pikku pakkasella

Aistit

Hajuaisti:  
Nuuhki, haistele ja tutki.

Miltä nämä tuoksuvat?
- vasta niitetty ruoho
- pensaat ja puut
- marjat ja hedelmät
- yrtit
- kukat
- komposti
- multa

Kuuloaisti: 
Paina korva vasten maata, kuuluuko ötököiden mönkinä?
Höristele tuuleen ja tee kämmenistäsi norsunkorvat. Mitä ääniä itsestäsi lähtee?
Muriseeko vatsassasi uninen pikku-karhu? Ärjyykö kurkussasi gebardi,
tassutteleeko varpaillasi hiljainen hiippari?

Kuuntele mm. näitä:
- piipitystä, laulua ja raakkumista
- pörinää ja surinaa
- tuulen ujellusta
- heinien havinaa
- kuisketta
- lehtien kahinaa
- sadetta
- veden lorinaa
- keinun nitinää
- räsähteleviä oksia
- lumen narskunaa
- jään ritinää

Makuaisti: 
Kirpeyttä, makeutta, happamuutta, pehmeyttä, raikkautta.

Maistele näitä:
- herukoita, vatukoita, karviaisia
- pihlajan marjoja
- omenoita, kirsikoita, luumuja
- yrttejä
- versoja
- juureksia
- vihanneksia
- syötäviä kukkia: itse kasvatetut kehä-, sametti- ja voikukat, krassit, orvokit, useiden yrttien kukat

Tuntoaisti: 
Mikä onkaa nautinnollisempaa kuin työntää varpaansa pehmeään hiekkaan?
Maailmaan tutustuessa ja muksahdellessa housunpolvet kuluvat ja paidan rintamus sinertyy mustikoista.
 
Miltä nämä tuntuu?
- tuuli kasvoilla
- varpaat sammalessa- kädet mullassa

Hypistele:
- tammen terhot
- marjat ja omenat
- kivet, multa, hiekka, vesi
- kävyt, neulaset ja kepit
- ruoko, lehdet, korret ja heinät

Näköaisti: 
Leikki alkaa vähästä ja huomaamaton näyttäytyy pienen silmissä elämyksenä.
Arvosta pientä ja vähäistä, ymmärrä ruohonjuuritason tärkeys.

- valo ja varjo
- hämärä
- häikäisy
- runsaus
- vaatimattomuus
- jylhyys
- kauneus
- vehreys
- värit