Elementit

Mitä tehdä eri elementeistä:

Maa

- savikuravellit
- hiekkakakut
- mullan kaivelu
- siementen ja kasvien istuttaminen
- ruohossa kieriminen
- matojen tonkiminen
- puissa kiipeily
- kukkasten kastelu
- ötököiden tutkiminen
- ruohon/heinän niitto
- lehdissä kahlaaminen
- rakenna komposti

Ilma
 
- solmi keppejä roikkumaan tuulikelloiksi, ne heiluvat tuulessa  ja niistä lähtee kiva kumea ääni
- puhaltele voikukkia ja lehtiä
- seuraa höyhenen putoamista
- vedä syvään henkeä, pömpöttääkö vatsasi kuin pallo
- haistele tuulta kasvoillasi
- kuumana päivänä lehdellä löyhyttely viilentää punaisia poskia
- maasta löytyy hyviä keppejä, sido kepit lähekkäin roikkumaan ja kuulet miten tuuli soittaa! 

Jää
 
- kerää jäitä lätäköiden pinnoilta
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytetään astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- säilytystä varten jää haudataan hiekkalaatikkoon tai peitetään sahanpuru- tai turvekerroksella
  varjoisaan paikkaan pihalle
- käytetään talvella rakenteluun, keväällä jäähdyttelyyn ja ihmettelyyn

Vesi

- sateen lorina
- laineen liplatus
- rantavedessä räpiköinti
- serkun mökillä sukeltelu
- aamukaste nurmikolla
- vesisaavissa läträys
- sadetanssi nakupellenä kirmaillen
- kevät puron lorina
- kerätään talteen ränneistä ja lätäköistä
- käytetään ruiskutteluun, vilvoitteluun ja uittopaikkoina
- auringon lämmittämä vettä




Tuli
- saunanpesässä ritisee, lämmittää ja kuumottaa
- nuotiossa paistuu maissit ja makkarat
- kynttilän liekki loimottaa
- juhannuksena ihailen suurta kokkoa
- leivinuunissa paistan mummon kanssa piirakoita.

Vuodenajat

Kevät 

Keväällä ihmetellään ja ihastellaan luonnon heräämistä talviunilta.
Monet eläimet, ötökät ja itikatkin ovat heränneet auringon lämpimien säteiden kutitteluun.
On touhukas uuden alun aika.

Ensimmäiset leskenlehdet ja heinänpiipat kutsuvat nuuhkimaan, tutkimaan ja tonkimaan.
Kori ja taskut täyttyvät rakennuspuista, majan rakennus alkakoon!
Ikkunalaudat pursuavat purkeista ja purnukoista.
Miten pienestä siemenestä kasvaa huolenpidolla ihan oikea kasvi.
Taimien kasvatus on ihanaa!

Maailmani saa olla pikkiriikkinen, olenhan itsekin vielä matala menijä.
Kämmeneeni mahtuu kaupunki, hiekkalaatikon nurkkaan universumi.




Kesä

Perusta kasvimaa, hyötytarha, puutarha tai kukkapenkki.

Voit aloittaa pienestä, ämpäristä saa oivan perunapenkin vaikka parvekkeelle.
Lähistöllä kasvaa monia oikeasti syötäviä, herkullisia kasvituttavuuksia.
Kesällä luonto pursuaa materiaaleja.

Ruusunnuput sommittelen kaulanauhaksi. Päivänkakkarat, kissankellot ja näkinkengät koristavat nilkkojani.
Leikkaan tillinvarsista tai ruo´oista onttoja helmiä. Löydän maahan pudonneita pikkiriikkisiä omenoita ja ruusunmarjoja.
Voin tehdä myös kukista ja heinistä seppeleitä hiuksilleni.

Muuta tekemistä:
- siivet
- tiarat
- ratsut ja hirviöt
- kruunut
- heinähatut
- viitat ja hameet



Kesällä voit lotrata veden kanssa mielin määrin.

Vettä on sadevesisoikossa, ämpärissä, kastelukannussa, naapurin lammessa, mummulan järvessä ja poimulehden päälläkin kaunis kastepisara. Vedessä voi uittaa laivoja, pursia, keppejä, tuohta, kukkia ja lehtiä. Uitan vedessä mielelläni käsiä, nallen pöksyjä ja äidin puutarhahansikkaita.

Kastelen aina mummon kanssa kasvimaani ja varpaani. Mummon mielestä kuraiset pikku varpaat ovat ansainneet saunareissun vaarin kanssa.
Vaari opettaa minut uimaan ainakin kädet pohjassa. Minä tykkään ruiskia, läträtä, hyppiä lätäköissä, juosta napa paljaana sateessa, sotkottaa kurapuuroja ja istua pesuvadissa leppäkerttu polvellani!
Olen ihana ja taitava, suloinen ja rohkea.




Syksy

Syksyn sato on kesän kasvun varasto ja uuden elämän alku.   

Mitä kuuluu syksyyn?Tuoksuja, makuja, ääniä, tuntuja käsillä ja kasvoilla, myllerryksiä myrskyssä ja sateessa, aamuoloja ja illan raukeutta.

Kahlaan ja sukellan kahisevan keltaisessa, ruskeassa ja punaisessa lehtimeressä.
Nyt on madoilla mahtavien pitojen aika. Keväällä kasa on popsittu kastematojen mahoihin.
Tuuli ja maan vetovoima heittävät leikin ainekset luokseni ja tuulen mukana hyörin minäkin.
Pujotan pihlajanmarjoja neulan avulla lankaan. Kastanjan piikikäs kuori on ritarin haarniska, kun se voittaa painissa hirmuisen ruusunmarjalohikäärmeen.
Tarkkailen tuulen voimakkuutta.

Talvi

- talvella ratsastat lumihevosella ja rakennat suuren lumimajan
- laske pyllymäkeä
- rakenna lumilyhtyjä
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytät astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- liukastele jäällä
- pyydystä lumihiutaleita kielelläsi
- kerää jäätä lammikoiden pinnalta
- jääpuikkoja lumipuuron sekoittamiseen ja lumiukon nenäksi
- kieriskele uudessa lumessa ja tee lumienkeleitä
- lämmin kaakao maistuu erityisen hyvälle ulkona pikku pakkasella

Aistit

Hajuaisti:  
Nuuhki, haistele ja tutki.

Miltä nämä tuoksuvat?
- vasta niitetty ruoho
- pensaat ja puut
- marjat ja hedelmät
- yrtit
- kukat
- komposti
- multa

Kuuloaisti: 
Paina korva vasten maata, kuuluuko ötököiden mönkinä?
Höristele tuuleen ja tee kämmenistäsi norsunkorvat. Mitä ääniä itsestäsi lähtee?
Muriseeko vatsassasi uninen pikku-karhu? Ärjyykö kurkussasi gebardi,
tassutteleeko varpaillasi hiljainen hiippari?

Kuuntele mm. näitä:
- piipitystä, laulua ja raakkumista
- pörinää ja surinaa
- tuulen ujellusta
- heinien havinaa
- kuisketta
- lehtien kahinaa
- sadetta
- veden lorinaa
- keinun nitinää
- räsähteleviä oksia
- lumen narskunaa
- jään ritinää

Makuaisti: 
Kirpeyttä, makeutta, happamuutta, pehmeyttä, raikkautta.

Maistele näitä:
- herukoita, vatukoita, karviaisia
- pihlajan marjoja
- omenoita, kirsikoita, luumuja
- yrttejä
- versoja
- juureksia
- vihanneksia
- syötäviä kukkia: itse kasvatetut kehä-, sametti- ja voikukat, krassit, orvokit, useiden yrttien kukat

Tuntoaisti: 
Mikä onkaa nautinnollisempaa kuin työntää varpaansa pehmeään hiekkaan?
Maailmaan tutustuessa ja muksahdellessa housunpolvet kuluvat ja paidan rintamus sinertyy mustikoista.
 
Miltä nämä tuntuu?
- tuuli kasvoilla
- varpaat sammalessa- kädet mullassa

Hypistele:
- tammen terhot
- marjat ja omenat
- kivet, multa, hiekka, vesi
- kävyt, neulaset ja kepit
- ruoko, lehdet, korret ja heinät

Näköaisti: 
Leikki alkaa vähästä ja huomaamaton näyttäytyy pienen silmissä elämyksenä.
Arvosta pientä ja vähäistä, ymmärrä ruohonjuuritason tärkeys.

- valo ja varjo
- hämärä
- häikäisy
- runsaus
- vaatimattomuus
- jylhyys
- kauneus
- vehreys
- värit

Päiväperhosten suosikkikasveja

Isäntäkasveja

Amiraaliperhonen: Nokkonen
Apolloperhonen: Isomaksaruoho, valkomaksaruoho
Auroraperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka ja luhtalitukka
Herukkaperhonen: Nokkonen, humala, raita, jalava, mustaherukka
Hohtosinisiipi: Apilat, keltamaite ja puna-apila
Kangasperhonen: Erilaiset varpukasvit, esim. puolukka ja mustikka
Ketohopeatäplä: Yleensä erilaiset orvokit
Lanttuperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka, rohtopernaruoho ja rikkasinappi
Neitoperhonen: Nokkonen
Nokkosperhonen: Nokkonen
Ohdakeperhonen: Ohdakkeet, nokkonen
Sitruunaperhonen: Korpipaatsama, orapaatsama
Suruvaippa: Koivu, raita
Tesmaperhonen: Eri heinä- ja saralajit

Amiraaliperhonen

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa liikkuvan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen.
Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa ja oikeudet ovat ilmaisia.
Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat lakeihin.




SAAT

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla, kunhan etäisyys asumuksiin on riittävä
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja pehmeitä kasveja
• onkia ja pilkkiä
• veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

ET SAA

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa eläimille tai ihmisille
• häiritä tai vahingoittaa lintujen poikasia tai pesiä
• vahingoittaa eläviä puita, ottaa kaatunutta tai kuivunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta ilman lupaa
• tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi meluamalla tai leiriytymällä liian lähelle pihapiiriä
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman lakisääteisiä lupia

Metsäretkillä voit kerätä vapaasti

• marjoja ja sieniä
• yleisiä pehmeitä kasveja
• maahan pudonneita lehtiä, neulasia ja pikkurisuja
• taskuun mahtuvan määrän käpyjä maasta
• kourallisen pikkukiviä ja hiekkaa
• sulkia jatyhjiä simpukankuoria
• jäätä ja lunta

Kysytään maanomistajalta lupa

• maa-ainekseen ja kiviin
• käpyihin, puiden siemeniin ja muihin puunosiin (oksat, kuori, juuret, lehdet )
• varpuihin

Luontoa kunnioittaen

• hitaasti kasvavia sammalia ja jäkäliä sekä harvinaisia kasveja ihaillaan kasvupaikalla

Lähde: Ympäristöministeriö, www.ympäristö.fi

Kasvien hankinta

Edullisinta on valita kasveja jotka kylväytyvät itse tai joita voi lisätä pistokkaista, mukuloista ja maavarresta tai joita voi juurruttaa esim. painamalla oksia maahan.

Kauppapuutarhaliitto tarjoaa keväisin kouluille mahdollisuuden anoa taimia.
Lahjoituksia voi myös tiedustella paikallisilta puutarha- ja maatalousmyymälöiltä, maanomistajilta ja vaikkapa sukulaisilta.

Siemenet
Siemeniä voi kerätä luonnonkasveista maanomistajan luvalla.

Pikkuruinen kasvihuone

Ota iso kannellinen lasipurkki. Tee kanteen naulalla muutamia reikiä.
Laita purkin pohjalle pieniä kiviä/ soraa ja multaa.
Istuta sinne pieniä kasveja, kastele ja sulje kansi tiiviisti.
Laita purkki valoisaan paikkaan.
Vesi ei pääse haihtumaan purkista, eli kasveja ei tarvitse kastella.
Kasvi imee maasta vettä, vesi haihtuu kasvin lehdistä vesihöyrynä, joka tiivistyy purkin seinille vesipisaroiksi.
Pisarat valuvat takaisin alas multaan.
Pieni kasvihuone on ihana, salainen ikioma puutarhasi.

Reunukset eli aidat, seinät, kehikot ja reunakivetykset.

Punonta ja risutyöt:

Risuja voi asetella eri tavoin, suoraan tai vinoittain, limittäin ja notkeimmat kaarelle.
Aidat voivat olla pieniä tai valtavia. Pienellä aidalla rajaat hienosti yrttitarhan tai kasvimaan.
Aita suojaa pikkuisella pihallasi olevia lampaita kivisusilta. Paina tukevia keppejä ristikkäin pehmeään maahan.

Ensimmäinen oksa osoittaa oikealle, toinen vasemmalle, ja tikkujen päät muodostavat ruksin. Tällä tavoin voit rakentaa pitkänkin suojaesteen tai ihan pikkuriikkisen, kenkäsi kokoisen.
Suurilla seinämillä voit rakentaa labyrinttejä ja majoja tai rajata vaikka pelikentän.
Keväällä tuoreista pajuista koottu aita voi viritä kasvamaan.

Tiiviimmän aidan tai kompostin kehyksen saat punomalla. Piirrä maahan aidan rajat. Paina päästä teroitetut tukevat kepit maahan pystyyn. Astu pieni askel piirrosrajaa pitkin ja työnnä toinen keppi askeleesi kohdalle  maahan pystyyn. Jatka samalla  tavalla, ja laita keppejä askeliesi väliin koko piirroksen matkalle.
Kompostikehikon valmistat myös helposti punomalla. Ota tukipuiksi vahvaa puuta ja puno taipuisalla pajulla . Kivillä erottelet kukkamaan nurmikosta. Isommista kivistä saat tehtyä aidan.

Piirtäminen ja maalaaminen

Pihalle on helppo virittää kankaita tai vanhoja lakanoita roikkumaan vaikka pyykkinarulle.
Leikkaa heinänkorsi, oljen tai sulan pää vinosti terävällä veitsellä. Mitä ohuempi putki on, sitä kapeampaa jälkeä kynäsi piirtää.
Musteena voit käyttää marjojen mehua. Sen saat esille puristamalla marjat lusikalla rikki.
Maalaa makuja sormillasi. Pursota lautaselle hilloja tai muhenna vihreistä syötävistä kasveista tahnaa.

Maalaamiseen käytettäviä välineitä: 
Risu, olki, heinä, korsi, sulka ja sormet, myös eilen poltetusta nuotiosta tai grillistä saa hiilimöykkyjä.
Kokeile myös punajuurta ja mustikkaa tai liota pajun kuoria yön yli vedessä.
Sekoita kiehuvaan veteen perunajauhoja, ja värjää tekemäsi kiisseli mehuilla.
Laimenna tarpeen mukaan vedellä. Maistuuko keltainen auringolta ja liila syksyn viimeiseltä orvokilta?

SOTKU RUOKKII LUOVUUTTA!

VILLI TEKEMINEN ON MATKA,

JOSSA EI PYSÄHDYTÄ MIETTIMÄÄN RAPPAUKSEN JÄLKIÄ!

Helppo telttamaja

Tarvitset yhden pitkän, tukevan rangan n. lapsen ranteen paksuisen ja kaksi lyhyempää keppiä. Suksisauvat käyvät tähän mainiosti.
Sido kepit tukevasti yhteen toisesta päästä köydenpätkällä. Levitä kepit sivuille ja paina maahan.
Teltan runko on valmis. Päälle voi heittää vanhan huovan, verhon tai lakanan.
Laita kankaan reunojen päälle kiviä painoksi.

Puutarhan ötökät

Puutarhassa viihtyvät muutkin kuin ihmiset.
Tuoksut ja maut houkuttelevat paikalle pieniä asukkeja. Voit löytää pihalta monia erilaisia pikku otuksia ja ötököitä.

Ötököiden tarkkailu on hauskaa puuhastelua ja luonnon moninaisuuden ymmärtämistä sekä ihailua pienen näkökulmasta.

Puutarhasta voit jätää kulmauksen hoitamattomaksi, luonnontilaiseksi alueeksi, jossa ötökät ja pikku eläimet viihtyvät. Anna nurmikon kasvaa, pensaat saavat rehottaa villinä ja lehtiä ei kannata haravoida. Siilit horrostavat lehtikasoissa.
Jätä myös vanhat kannot ja katkenneet oksat paikoilleen, hyönteiset muuttavat niihin asumaan.
Pienessäkin kiviröykkiössä voi asustaa maamehiläisiä tai kimalaisia. Etanat, kotilot ja sammakot viihtyvät viileässä ja kosteassa ja ovat usein piilossa kivien ja kasvien juurella. Kivien alta voit löytää kastematoja ja muurahaisia.

Ötökkäpuutarhassa viihtyvät myös perhoset ja perhosen toukat, leppäkertut, koppakuoriaiset ja hämähäkit.

Puutarha päiväkodin pihalla

Päiväkodin piha

Päiväkoti tarjoaa rikkaat puitteet lasten arkiympäristön suunnittelulle. Onhan se harvoja vain lapsille pyhitettyjä paikkoja, aarre, jonka valmistamiseen on syytä suhtautua rakkaudella. Piha on materiaalipankki ja leikkien kenttä.
Onnistuneessa päiväkotiratkaisussa leikki- ja käsityömateriaalit kasvavat lähellä. Lapset osallistuvat pihan suunnitteluun, rakentamiseen sekä kasvattamiseen. Ajatuksella valitut perennat, puut ja pensaat ovat pitkäikäisiä sekä helppohoitoisia.
Päiväkodin pihalle kannattaa istuttaa monivuotisia kasveja, esim. marjapensaat, hedelmäpuut, mansikat, ruohosipulit, ruusut, kuusamat ja humalat tuottavat satoa sekä iloa vuodesta toiseen.

Päiväkodin puutarha

Viljelytouhuista pitävät niin lapset kuin aikuisetkin. Puutarhan hoitaminen tarjoaa läheisen kosketuksen vuoden kiertoon. Siemenet viriävät kasvuun niin aarin palstaviljelmässä kuin ruukussakin. Molemmat ovat yhtä arvokkaita elämän ihmeen näyttämöinä. Suurikin puu on ollut joskus vain pieni siemen!
Kaikkia kasveja ei ole pakko kasvattaa itse siemenestä asti. Niitä voi hankkia myös taimina.

• Päiväkodin puutarha voi kasvaa ruukuissa, saaveissa tai vadeissa, jolloin ne helppo siirtää vaikka puutarhakummien luo tai avoimena olevaan päiväkotiin, kun päiväkoti on lomalla. Myös vanhainkodinkodin pihalle  lomaksi siirretyt kasvit ilahduttavat näin moninkertaisesti.
• Käytä reilun kokoisia istutusastioita, jotta multa säilyy kosteana viikonlopunkin ajan.
• perunat, tomaatit, tilli, persilja, retiisit, salaatit, pavut ja mansikat viihtyvät hyvin ruukkuviljelminäkin.
• Kannattaa suosia myös syötäviä kukkia ja yrttejä, esim. krassi, kehäkukka, laventeli, minttu, sitruunamelissa, kurkkuyrtti ja auringonkukka
• Kasveja voi lannoittaa vaikka kompostimullalla.

Purot ja uittamot

Vesi on luonnonmateriaaleista  elementti, joka riemastuttaa sukupolvesta toiseen. 

Lätäköt keräävät kumisaapaskansaa laumoittain roiskimaan.
Ilo jatkuu pidempään kun sadevesi kerätään talteen turvallisesti katettuihin tynnyreihin. Suurista astioista vettä voi juoksuttaa pienempiin. Kupilla itse nikkaroituihin vesimyllyihin ja ränneihin kannettuna, sateen muisto virkistää päivien leikkejä.
Vedessä voi polskutella, käyttää sitä kivien maalaamiseen, savivellin tekemiseen, leikkipöperöiden liemenä, myllynrattaiden pyörittäjänä, veneen uittamiseen ja tietysti pihan kasvien kasteluun.

Komposti

Kaikki eloperäinen kompostoituu. Lehtikompostiin laitetaan lehdet, heinät, risut ja naatit.
Kompostin pohja on tuulettuva, löyhä lauta- tai risukasa.

Ympärivuotinen keittiöjätteen kompostointi sujuu lämpökompostorilla, ohjeita löytyy kirjastosta ja internetistä.

Jyrsijöiltä suojattuun keittiö kompostiin laitetaan ruoantähteet, kuoret, naatit, lehdet, risut ja heinät.
Lämpökompstorin puolivalmiin aineksen voi siirtää lehtikompostiin valmistumaan mullaksi.
Sopivan märästä kompostista puristuu nyrkissä muutama vesipisara. Liian kuivaan kompostiin voi kaataa vettä, liian märkään lisätä kuiviketta, esim. lehtiä tai risusilppua.

Näin teet helposti itse kompostikehikon
Tukipuut ovat vahvaa puuta, myös kuivunut käy.
Reunat ovat tuoreita, taipuisia oksia.
Puno kehikko esim. tuoreista pajunoksista.



Kompostiin ei kuulu, muovit, vaaralliset aineet, metallit, maalit, öljyt, kalkki eikä tuhka.
Puuntuhka on lannoitetta sellaisenaan maahan laitettuna, mutta kompostissa tuhka häiritsee pieneliöiden elämää.

Pikkuiset lahottajaeliöt hoitavat mullanvalmistuksen. Voit auttaa eliöitä pilkkomalla suurimmat herkkukimpaleet. Eliöt hengittävät, ja siksi tiiviisti painuvien jätekerrosten väliin kannattaa laittaa karkeampaa ainetta. Näin varastoidaan eliöille hengitysilmaa.
Risun pätkät, ruo´ot, horsman varret, kuivat lehdet ja havupuiden kuoren hake ilmavoittavat kompostia. Kuivat lehdet  ja hake tasaavat myös liiallista kosteutta.
Kääntele kompostimassaa joskus talikolla ja tarpeen mukaan lisää uutta lahotettavaa.

Kompostin multa on mainiota maanparannusainetta puutarhaan. Kompostin multa sisältää myös hurjan paljon ravinteita, eli se tarjoaa kasvimaan asukkaille myös kasvamisen voimaa.

Kasvata kompostin päällä kurpitsa!

Japanilainen puutarha

Japanilainen kivipuutarha sommitellaan hiekasta, kivistä ja kasveista.


Hiekkaan on mukava upottaa varpaansa tai haravoida kuvioita kivien ympäri.
Perinteisesti japanilaisessa puutarhassa on käytetty havupuita, ja pensaita sekä heinäkasveja.
Sadevettä kannattaa hyödyntää myös kivipuutarhassa puroina ja lätäköinä


Hyppelykivet eli saaret


Kivien on oltava muodoltaan ja kooltaan sellaisia etteivät ne kierähdä pienten hyppiöiden jalan alla. Leikkipaikoille on hyvä valita kiviä jotka ovat muodoltaan pyöreähköjä, ilman teräviä särmiä.

Perhospuutarha

Valitse aurinkoinen paikka joka on valolta suojassa.

Kasvien valinta riippuu maaperästä. Jotkin kasvit suosivat runsasravinteista puutarhamultaa, toiset taas selviävät kuivassa, niukkaravinteisessa maassa.

Perhoskasvit kannattaa sijoittaa ryhmiin, ei levitellä irrallisesti. Tärkeää on löytää kasveja, jotka sopivat hyvin yhteen ja jotka kukkivat eri aikoihin kesästä. Silloin perhosilla on aina riittävästi syötävää. Jos alue on pieni, maustekasvit ovat kiitollisia perhoskasveja. Aloittaa voi vaikka ruukkupuutarhasta. Tarvitaan sopivia perhoskasveja, että perhoset pääsevät munimaan ja toukat menestyvät. Hyödyllisin kasvi monille päiväperhosille on nokkonen, pietaryrtti, ohdakkeet, karhunputki ja virmanjuuri. Ylikypsyneet omenat, kirsikat ja marjat houkuttelevat perhosia.

Perhosystävällisten pihojen, puutarhojen ja parvekkeiden perustaminen on luonnonsuojelutoimintaa käytännön tasolla. Perhoset viihtyvät luonnonmukaisesti hoidetussa puutarhassa.

Hyötytarha

Hyötytarha

Hyötykasvit tarjoavat ravintoa kaikille aisteille.
Ravintokasvien on tietysti oltava saasteettomalla paikalla, etäällä teistä ja tuotantolaitoksista.
Koristekasvien sijaan voit  istuttaa hyötykasveja: hedelmäpuita marjapensaita ja yrttejä.
Myös luonnon villejä herkkuja kannattaa suosia.

Syötävää ja säilöttävää

Villipuutarha

• Nokkonen
• Voikukka
• Ratamo

Syötävät kukat

• Krassi
• Ruusupapu
• Ruiskaunokki
• Orvokki
• Kurkkuyrtti
• Kehäkukka
• Väriminttu
• Sikuri

Tuoksut ja maut, monivuotiset kasvit

• Ruohosipuli
• Mintut
• Sitruunamelissa
• Mäkimeirami
• Saksankirveli ja Väinönputki, maukkaat mehupillit
• Kuukausimansikka
• Raparperi, myrkylliset lehdet

Makupalat ja kaunistukset

• Hedelmäpuut
• Marjapensaat
• Pihlajat

• Maata voit lannoittaa kanankakalla, hevostalleilta saatavalla kuivikelannalla tai kompostimullalla.
• Kesällä ruohokate kasvien juurilla pitää yllä kosteutta, antaa kasveille ravinteita ja rajoittaa rikkaruohojen rehotusta.
• Nokkosvesi on hyvä lannoite pitkin kasvukautta. Nokkostee on myrkytön hyönteiskarkoite.
• Suosimalla viljelykiertoa eli vaihtamalla kasvien paikkaa vuosittain, maa saa lepoa ja ravinnetasapaino säilyy.
• Kumppanuuskasvien suosiminen ehkäisee hyönteisvalloitusta.

Leikkeihin sopivia myrkyttömiä kasveja

Herne: palot veneinä tai koruina ; herneet koruina ja leikeissä.
Krassi: kukat ja lehdet koristeissa, nukenhattuina, lautasina; siemenet: koruissa; koko köynnöskasvi majana.
Kehäkukka: kukat koristeina ja nukkeina; nuput koruissa.
Salaatti: lehdet pikkuotusten peittoina ja majoina, ylikasvanut kukkiva kasvi taikasauvana tai valtikkana.
Auringonkukka: terälehdet koruissa ja leikeissä; kukat veneinä ja leikeissä; siemenet koruissa; koko kukka majan seinänä.
Samettikukka: kukat koruihin ja leikkeihin.
Kurpitsa: siemenet koruihin ja marionetteihin; kuori leikkeihin.

Monivuotisia leikkimateriaaleja

Puut ja pensaat tarjoavat varjoa, leikkipaikkoja ja elämyksiä.

Mänty ja kuusi: kävyt, neulaset, pudonneet oksat
Paju: nopea kasvuinen, majoina ja aitoina, oksat,  pajunkissat, lehdet, vuosittain leikattavat piiskaoksat.
Vaahtera: lehdet, kukat, siemenet, pudonneet oksat.
Tammi: terhot, lehdet, pudonneet oksat.
Hedelmäpuut: nuput, kukat, lehdet, pudokkaat, pudonneet ja leikattavat oksat.
Marjapensaat: lehdet, kukat, marjat, leikattavat oksat.
Pihlaja: kukat, marjat, lehdet, pudonneet oksat.
Ruusu: nuput, kukat, lehdet, marjat, kurtturuusun kiulukat.
Humala: majoina, lehdet, kävyt.
Ukkomansikka: lehdet, kukat, rönsyt, ei tee marjaa, voimakas lehtikasvusto ja rönsyt.
Vuorenkilpi: lehdet, kukat, houkuttelee perhosia pihaan.

Kumppanuuskasvit

Osa kasveista on kavereita keskenään, ne tukevat toisiaan kasvamaan voimakkaiksi. Osa kasveista ei viihdy yhdessä, pidä ne erillään.

• Porkkanaa suojaavat  kirvoilta: herne, salaatti, tomaatti, retiisi, salvia ja ennen kaikkea sipulikasvit. Porkkana tuoksuu hyvälle ja houkuttelee siksi kuusen oksilta perhosia sekä kemppejä syömään itseään. Kumppanuuskasvit sekoittavat hajun ja ötökät eksyvät matkalla. Porkkana ei pidä tillistä.
• Tilli nauttii kaalin, sipuleiden ja salaatin seurasta.
• Persilja kukoistaa tomaatin, perunan ja maa-artisokan seurassa.
• Kurkun kavereita ovat maissi, herne, pensaspapu, maa-artisokka ja auringonkukka. Kurkun vihollisia taas ovat peruna, mausteet ja retiisi.
• Kesäkurpitsan kavereita: krassi, kurkkuyrtti sekä kaikki kurkun kumppanit.
• Salaatin kavereita: porkkana, retiisi, mansikat, kurkut ja sipuli.
• Kaalin kavereita: tuoksuvat yrtit, sipulit, selleri, härkäpapu, kehäkukka ja samettikukka. Kaali ei pidä mansikoista ja tomaatista.
• Sipuli tykkää porkkanasta, salaateista, tomaatista, kaaliperheestä ja mansikoista. Sipuli ei tykkää pavuista ja herneistä.
• Punajuuren ystävät: pensaspapu, sipuli- ja kaaliperhe, salaatti ja retiisi
• Tomaatti rakastaa sipuleiden, persiljan, basilikan, krassin ja porkkanan seuraa. Tomaatti ei pidä perunasta, maissista, kaalista ja kurkusta.
• Herne nauttii porkkanan, lantun, retiisin, kurkun, papujen, maissin ja mintun seurasta. Pidä herne kaukana sipuleista ja perunasta.
• Retiisi on kaikkien kaveri paitsi iisopin ja kurkun.

Nokkonen on kasvien huoltaja

Kerää sanko täyteen nokkosia. Kaada päälle vettä. Anna hautua viikko tai kaksi. Laimenna haisevaa lientä ja kastele kasvimaatasi. Nokkosliemi on tehokas lannoite eli kasviesi voiman antaja.
Kerää nokkosia muutama kourallinen. Muista pitää villatumput kädessä. Kaada päälle kuumaa vettä ja anna hauteen jäähtyä. Suihkuta nestettä kasvien päälle suihkupullolla.
Nokkonen karkoittaa kasviesi tuholaisia, kuten paksuja kaalimatoja ja pomppivia, mustia kirppoja.

Muista vielä: Kierrätä kasvien paikkoja eri vuosina.
Maa voimistuu, jos istutat seuraavana vuonna kaalin paikalle hernettä tai porkkanan sijaan salaattia, perunan paikalle papu tai kehäkukan sijaan punajuurta ja kaalikuoppaan pottuja, retiisin korvaa samettikukka.
Näin maahan ei pesiydy kasvien tauteja, eivätkä tuhoöppiäiset viihdy siellä pitkään.

Matto luonnonmateriaaleista ja pienistä puista

• Etsi lapsen käsivarren mittainen karahka ja 6kpl puolet lyhyempiä keppejä.
• Naputa 4 lyhyempää keppiä painavalla kivellä maahan.
• Leikkaa vahvasta narusta tai matonkuteesta 4 n.2m pituista pätkää.
• Taita narujen päät yhteen, että löydät keskikohdat.
• Solmi narut keskikohdistaan maahan lyötyihin keppeihin.
• Sido vapaina roikkuvat narujen päät pitkään karahkaan ja kahteen lyhyempään keppiin.

Kutominen: 

 

Kutoessasi nosta vuorotellen pitkää karahkaa ja lyhempiä keppejä.

Pujota auenneiden narujen väliin nippu ruokoja tai heiniä.

Nosta nyt toiset keppeihin sidotut narut ylös.

Jokaisen ruokonipun jälkeen nosta toiset ja nosta toiset narut.

Kun työ on valmis, solmi narujen päät tiukasti yhteen.

Matto luonnonmateriaaleista

Materiaaleja maton tekoon:

• risuja, pajuja, kaislaa, heinää tai ruokoa
• luonnonnarua esim. pellava-, hamppu- tai sisalnarua
• 6kpl kiviä

Risumatto:

• Tarvitset 7 vahvaa keppiä, kolme kumpaankin päähän ja 1 vaakapuuksi sekä luonnonnarua
• Upota terotetut kepit maahan, 3 keppiä takariviin ja 3 keppiä n.2m päähän takakepeistä.
• Pujota lankalenkit takarivin keppeihin.
• Solmi pareittain olevista langanpäistä toinen etummaiseen pystykeppiin ja toinen vaakakeppiin, joka on asennettu etummaisen keppirivistön eteen.
• Solmi langat keppien väliin ja vaakapuuhun( jota nostetaan kutoessa ylös ja alas).

Heinämatto:

• Aseta kolme lankaa vierekkäin maahan
• Solmi lankojen päihin pienet kivet (6kpl)
• Aseta nippu heiniä keskelle lankoja ja heilauta kivet heinien vastakkaisille puolille
• Lisää seuraava heinäkimppu ja heilauta kivet, lisää seuraava…
• Kun matto on valmis, solmi lankojen päät napakasti kiinni.
• Ja irrota kivet.

Kutominen:                                                                                                        

• Tee ranteen paksuisia ruokonippuja
• Sido niput molemmista päistä esim. matonkuteella 
• Nosta vaakapuu otsan korkeudelle
• Pujota ruokonippu kangaspuun lankojen väliin
• Laske vaakapuu lähelle maata
• Pujota ruokonippu kangaspuun lankojen väliin
• Toista tätä kunnes matto on halutun mittainen
• Tiivistä mattoa välillä työntämällä kudottuja nippuja kohti takakeppejä
• Solmi langat napakasti
• Leikkaa 2 kpl vahvaa narua. Merkitse narun keskikohta solmulla
• Ota kimppu risuja ja aseta se narujen keskikohtaan
• Oksakimppu solmitaan napakasti n. 10cm etäisyydeltä risujen kummastakin päästä
• Lisää narujen väliin seuraava kimppu ja solmi se kiinni
• Jatka työtä kunnes matto on halutun pituinen
• Naruja on helppo jatkaa solmimalla jatkopätkiä

Vinkki!
Risumaton solmiminen on helpointa parin kanssa.
Toinen solmii, toinen ojentaa risukimppuja ja painaa kimput tiiviisti edellistä kerrosta vasten.

Ruokomaton kutominen itsetehdyillä kangaspuilla:

• Tarvitset 7 vahvaa keppiä, kolme kumpaankin päähän ja 1 vaakapuuksi sekä luonnonnarua
• Asettele kepit maahan
• Kiinnitä langat keppien väliin ja vaakapuuhun( jota nostetaan kutoessa ylös ja alas)
• Sido ruo’ot ensin molemmista päistä nippuihin
• Aseta kimppu kangaspuiden lankojen väliin ja jokaisen kimpun jälkeen nosta vaakapuuta  ylös tai alas
• Sido lopuksi langat
• Ruokomatto on valmis

Käytä mattoja aidoiksi, majan seiniksi tai katoksi, istuin- ja makuualustaksi

Kivipuro

• Valitse kivipurolle paikka

• Puron latvaosa alkaa kapeana ja päättyy leveään ns. lammikkoon

• Reunusta puro isommilla kivillä ja laita pienempiä kiviä sen sisälle

• Upota puron reunuskivet maahan, jotta pysyvät paikallaan
• Aloita puron tekeminen reunuksen kaivamisella
• Tee muoto hieman mutkittelevaksi (niin kuin purot yleensä ovat).

• Istuta puron ympärille sinne tänne erilaisia kasveja

Jotta kasvit ehtivät juurtua päiväkotiympäristössä hyvin, voidaan kivipuro ympäröidä ensimmäiseksi kesäksi aitarakennelmalla.

Pitkospuiden rakentaminen

Rakenna pitkospuut poikittain asetettujen tukipuiden päälle.
Kiinnitä lankut hyvin puutapeilla.
Lankku ei saisi olla maakosketuksessa, jotta se pysyy kuivana eikä lahoa.

Tarvittavia välineitä:

• Lautaa pitkospuihin sekä aluspuumateriaaliksi

• Puutappeja (tai tarvittaessa nauloja tai ruuveja)

• Porakone

Turvalliset pitkospuut ovat tukevat ja riittävän leveät lasten kulkea.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pitkospuut
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13002
http://www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/amo/niittylahti/opintolinjat/lumo.htx.i522.pdf
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXfpJXnM-I93BD2Ni8tklksUQtoR6IEZvgv9nJwap4tzjJAE6_P_Vx-TKCb7n5eKuN9HWqz8XJ3Fk1dMggt9tmPGmQ2OC5MxVw6_0lf7-kHlUODNyUn_TRtxhgyQlrsg7IArrOdGEjmck/s320/vattukuru.JPG

Sammaleen kasvatus

Kasvuolosuhteet

• Siirrä sammalta valosta valoon tai varjosta varjoon.
• Kasvualustan ph saisi olla korkeintaan 5,5.
• Ph:ta voi laskea levittämällä kasvualustaan kerran viikossa vedellä ohennettua piimää.

Tarpeet:

• kourallinen sammalsilppua
• 1/2 l piimää
• 2 munanvalkuaista

Piimän sekaan voi silputa tehosekoittimella sammalta, se nopeuttaa kasvamista.
Kannattaa silputa erilaisia sammalia, jotta löytää kasvupaikalla viihtyvän sammaleen.
Jos piimä-sammalseos tarttuu huonosti kiveen, voi tarttuvuutta lisätä sekoittamalla joukkoon munanvalkuista.

Kastele sammalia ahkerasti. Kasvustoa tulisi pitää kosteana esim. suihkuttamalla sitä säännöllisesti suihkupullolla. Alkuvaiheessa kasteluvettäkin voi terästää piimällä, se auttaa sammaleen kotiutumista uuteen kasvupaikkaansa.
Muista, että sammal kasvaa hitaasti takaisin keruu paikalle ja sen kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin vaan sen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Perhosniityn perustaminen

Siementen kylväminen
Kylvä siemenet pintaan, sillä ne itävät valossa.
Itäneiden kasvien juuret lähtevät kevätkosteuden perässä menemään syvälle maahan.
Jos niittyaluetta kastelee, kasvien juuret jäävät maan pintakerrokseen ja odottavat jatkossakin vettä ylhäältä päin.

Kukkien itäminen
Niitynperustamiskesänä kukkien taimet kasvattavat juuristoa ja niille kehittyy vain pieni lehtiruusuke maan pinnalle. Kukkien sekaan voi harvakselti kylvää heiniä.

Niittykukkia

• Ahdekaunokki
• Keltasauramo
• Ketokaunokki
• Kyläkurjenpolvi
• Käenkukka
• Mäkimeirami
• Mäkitervakko
• Nuokkukohokki
• Nurmikaunokki
• Pietaryrtti
• Pulskaneilikka
• Puna-ailakki
• Purtojuuri
• Päivänkakkara
• Rantakukka
• Ruiskaunokki
• Ruusuruoho

Miten entisestä jouto- tai peltomaasta saa kukkaniityn?
Viljelykäytössä ollut peltomaa on ravinteisuudeltaan rehevää. Niittykukkien kanssa elintilasta kilpailevat heinät sekä rikkakasvit. Parhaaseen lopputulokseen pääset, jos poistat heinien turpeet ja rikkakasvien juuret mahdollisimman tarkoin.

Mitä tehdä rikkakasveille?
Valitse niittykukkia, joiden lehtiruusuke peittää maanpintaa mahdollisimman paljon.
Esim. ahdekaunokki kasvattaa suuren lehtiruusukkeen, joka ajan kanssa tukahduttaa jopa juolavehnän.
Jos niitylläsi on runsaasti heiniä tai rikkakasveja, niitä alue kaksi kertaa kesässä.
Ensimmäisen kerran touko-kesäkuun vaihteessa ja toisen kerran syyskuun alussa.
Yli 15cm niittokorkeus säästää kukkien lehtiruusukkeet.
Niittojäte korjataan pois.

Niittykukkia, jotka pärjäävät kilpailussa rikkakasvien kanssa.

• Ahdekaunokki
• Kyläkellukka
• Ketokaunokki
• Lehtosinilatva
• Nurmikaunokki
• Vuohenkello

Lähteet:

http://www.kukkivaniitty.net/sivusto/perust.html
http://www.suomenniittysiemen.fi/niitty.kysymys/kukkiva.niitty.t.htm
http://kotiliesi.fi/puutarha/neuvot-vinkit/perusta-niitty-nain
http://www.sll.fi/jasensivut/omapiha/puutarha

Sinisiipi

Elävät majat

Majat tarjoavat varjoa ja suojaaja, leikkipaikkoja ja elämyksiä. Majarakenteilla rytmitetään pihaa ja ne innostavat mielikuvitusta.

Helpot ja nopeat monivuotiset:

• Paju
• Humala

Seinämiksi ja labyrinteiksi:

• Maa-artisokka (monivuotinen)
• Auringonkukka

Yksivuotiset, köynnöstävät:

• Köynnöskrassi
• Kanariankrassi

Kärsivällisyyttä vaativat:

• Rautatieomenapuu
• Riippa-puut
• Sateenvarjopuut

Labyrintit ja tunnelit:

Labyrinttien tai seinämien kylvökset rajataan kivillä tai kepeillä, ehkä myös suojataan harsolla, jotta pienet taimet eivät tallautuisi.
Köynnöstäville kasveille rakennetaan kehikko jota myöden ne saavat kivuta. Tuettavat rentovartiset kasvit kiinnitetään tarpeen mukaan apulangoilla kehikkoon.

Pajumajan materiaalitarpeet:

• Pitkiä pajuja n. 50 kpl ja saman verran vaakasidoksia varten
• Vahvaa lunnonnarua

Elävän pajumajan tekeminen:                                                                                   

• Merkitse majan paikka maahan
• Istuta pistokkaat 20-30 cm syvyyteen, 20cm välein
• Kun olet istuttanut pistokkaat, tiivistä maa niiden ympäriltä
• Taivuta oviaukko ja sido muotoonsa
• Sido pistokkaat yhteen majan huipulla tai voi sitoa pajut ristikkäin toisiinsa
• Puno vaakapunosta majan tyveen ja majan puoliväliin
• Aloita punonta oviaukosta
• Puno joka toisen pistokkaan edestä ja joka toisen takaa
• Kun maja alkaa versota, puno versoja ristiin rastiin majan seiniin
• Muista kastella säännöllisesti, kunnes pajut ovat juurtuneet
• Maja kannattaa tehdä keväällä, kun maa on kostea ja kasvu lähdössä käyntiin