perjantai 12. marraskuuta 2010

Elementit

Mitä tehdä eri elementeistä:

Maa

- savikuravellit
- hiekkakakut
- mullan kaivelu
- siementen ja kasvien istuttaminen
- ruohossa kieriminen
- matojen tonkiminen
- puissa kiipeily
- kukkasten kastelu
- ötököiden tutkiminen
- ruohon/heinän niitto
- lehdissä kahlaaminen
- rakenna komposti







Ilma
 
- solmi keppejä roikkumaan tuulikelloiksi, ne heiluvat tuulessa  ja niistä lähtee kiva kumea ääni
- puhaltele voikukkia ja lehtiä
- seuraa höyhenen putoamista
- vedä syvään henkeä, pömpöttääkö vatsasi kuin pallo
- haistele tuulta kasvoillasi
- kuumana päivänä lehdellä löyhyttely viilentää punaisia poskia
- maasta löytyy hyviä keppejä, sido kepit lähekkäin roikkumaan ja kuulet miten tuuli soittaa! 





Jää
 
- kerää jäitä lätäköiden pinnoilta
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytetään astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- säilytystä varten jää haudataan hiekkalaatikkoon tai peitetään sahanpuru- tai turvekerroksella
  varjoisaan paikkaan pihalle
- käytetään talvella rakenteluun, keväällä jäähdyttelyyn ja ihmettelyyn




Vesi







- sateen lorina
- laineen liplatus
- rantavedessä räpiköinti
- serkun mökillä sukeltelu
- aamukaste nurmikolla
- vesisaavissa läträys
- sadetanssi nakupellenä kirmaillen
- kevät puron lorina
- kerätään talteen ränneistä ja lätäköistä
- käytetään ruiskutteluun, vilvoitteluun ja uittopaikkoina
- auringon lämmittämä vettä




Tuli
- saunanpesässä ritisee, lämmittää ja kuumottaa
- nuotiossa paistuu maissit ja makkarat
- kynttilän liekki loimottaa
- juhannuksena ihailen suurta kokkoa
- leivinuunissa paistan mummon kanssa piirakoita.



Vuodenajat

Kevät 
Keväällä ihmetellään ja ihastellaan luonnon heräämistä talviunilta.
Monet eläimet, ötökät ja itikatkin ovat heränneet auringon lämpimien säteiden kutitteluun.
On touhukas uuden alun aika.
Ensimmäiset leskenlehdet ja heinänpiipat kutsuvat nuuhkimaan, tutkimaan ja tonkimaan.
Kori ja taskut täyttyvät rakennuspuista, majan rakennus alkakoon!
Ikkunalaudat pursuavat purkeista ja purnukoista.
Miten pienestä siemenestä kasvaa huolenpidolla ihan oikea kasvi.
Taimien kasvatus on ihanaa!
Maailmani saa olla pikkiriikkinen, olenhan itsekin vielä matala menijä.
Kämmeneeni mahtuu kaupunki, hiekkalaatikon nurkkaan universumi.




Kesä

Perusta kasvimaa, hyötytarha, puutarha tai kukkapenkki.
Voit aloittaa pienestä, ämpäristä saa oivan perunapenkin vaikka parvekkeelle.
Lähistöllä kasvaa monia oikeasti syötäviä, herkullisia kasvituttavuuksia.
Kesällä luonto pursuaa materiaaleja.

Ruusunnuput sommittelen kaulanauhaksi. Päivänkakkarat, kissankellot ja näkinkengät koristavat nilkkojani.
Leikkaan tillinvarsista tai ruo´oista onttoja helmiä. Löydän maahan pudonneita pikkiriikkisiä omenoita ja ruusunmarjoja.
Voin tehdä myös kukista ja heinistä seppeleitä hiuksilleni.

Muuta tekemistä:
- siivet
- tiarat
- ratsut ja hirviöt
- kruunut
- heinähatut
- viitat ja hameet



Kesällä voit lotrata veden kanssa mielin määrin.
Vettä on sadevesisoikossa, ämpärissä, kastelukannussa, naapurin lammessa, mummulan järvessä ja poimulehden päälläkin kaunis kastepisara. Vedessä voi uittaa laivoja, pursia, keppejä, tuohta, kukkia ja lehtiä. Uitan vedessä mielelläni käsiä, nallen pöksyjä ja äidin puutarhahansikkaita.
Kastelen aina mummon kanssa kasvimaani ja varpaani. Mummon mielestä kuraiset pikku varpaat ovat ansainneet saunareissun vaarin kanssa.
Vaari opettaa minut uimaan ainakin kädet pohjassa. Minä tykkään ruiskia, läträtä, hyppiä lätäköissä, juosta napa paljaana sateessa, sotkottaa kurapuuroja ja istua pesuvadissa leppäkerttu polvellani!
Olen ihana ja taitava, suloinen ja rohkea.




Syksy

Syksyn sato on kesän kasvun varasto ja uuden elämän alku.   

Mitä kuuluu syksyyn?Tuoksuja, makuja, ääniä, tuntuja käsillä ja kasvoilla, myllerryksiä myrskyssä ja sateessa, aamuoloja ja illan raukeutta.
Kahlaan ja sukellan kahisevan keltaisessa, ruskeassa ja punaisessa lehtimeressä.
Nyt on madoilla mahtavien pitojen aika. Keväällä kasa on popsittu kastematojen mahoihin.
Tuuli ja maan vetovoima heittävät leikin ainekset luokseni ja tuulen mukana hyörin minäkin.
Pujotan pihlajanmarjoja neulan avulla lankaan. Kastanjan piikikäs kuori on ritarin haarniska, kun se voittaa painissa hirmuisen ruusunmarjalohikäärmeen.
Tarkkailen tuulen voimakkuutta.


Talvi

- talvella ratsastat lumihevosella ja rakennat suuren lumimajan
- laske pyllymäkeä
- rakenna lumilyhtyjä
- kimpaleet ja ontot lyhdyt jäädytät astioissa pakkasella pihalla tai parvekkeella
- liukastele jäällä
- pyydystä lumihiutaleita kielelläsi
- kerää jäätä lammikoiden pinnalta
- jääpuikkoja lumipuuron sekoittamiseen ja lumiukon nenäksi
- kieriskele uudessa lumessa ja tee lumienkeleitä
- lämmin kaakao maistuu erityisen hyvälle ulkona pikku pakkasella


Aistit

Hajuaisti:  
Nuuhki, haistele ja tutki.

Miltä nämä tuoksuvat?
-
vasta niitetty ruoho
-
pensaat ja puut
- marjat ja hedelmät
- yrtit
- kukat
- komposti
- multa


Kuuloaisti: 

Paina korva vasten maata, kuuluuko ötököiden mönkinä?
Höristele tuuleen ja tee kämmenistäsi norsunkorvat. Mitä ääniä itsestäsi lähtee?
Muriseeko vatsassasi uninen pikku-karhu? Ärjyykö kurkussasi gebardi,
tassutteleeko varpaillasi hiljainen hiippari?


Kuuntele mm. näitä:
- piipitystä, laulua ja raakkumista
- pörinää ja surinaa
- tuulen ujellusta
- heinien havinaa
- kuisketta
- lehtien kahinaa
- sadetta
- veden lorinaa
- keinun nitinää
- räsähteleviä oksia
- lumen narskunaa
- jään ritinää


Makuaisti:
 

Kirpeyttä, makeutta, happamuutta, pehmeyttä, raikkautta.

Maistele näitä:
- herukoita, vatukoita, karviaisia
- pihlajan marjoja
- omenoita, kirsikoita, luumuja
- yrttejä
- versoja
- juureksia
- vihanneksia
- syötäviä kukkia: itse kasvatetut kehä-, sametti- ja voikukat, krassit, orvokit, useiden yrttien kukat

Tuntoaisti:
 

Mikä onkaa nautinnollisempaa kuin työntää varpaansa pehmeään hiekkaan?
Maailmaan tutustuessa ja muksahdellessa housunpolvet kuluvat ja paidan rintamus sinertyy mustikoista.
 

Miltä nämä tuntuu?
- tuuli kasvoilla
-
varpaat sammalessa- kädet mullassa

Hypistele:
- tammen terhot

- marjat ja omenat
- kivet, multa, hiekka, vesi
- kävyt, neulaset ja kepit
- ruoko, lehdet, korret ja heinät

Näköaisti:
 

Leikki alkaa vähästä ja huomaamaton näyttäytyy pienen silmissä elämyksenä.
Arvosta pientä ja vähäistä, ymmärrä ruohonjuuritason tärkeys.


- valo ja varjo
- hämärä
- häikäisy
- runsaus
- vaatimattomuus
- jylhyys
- kauneus
- vehreys
- värit

perjantai 15. lokakuuta 2010

Päiväperhosten suosikkikasveja

Isäntäkasveja

Amiraaliperhonen: Nokkonen
Apolloperhonen: Isomaksaruoho, valkomaksaruoho
Auroraperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka ja luhtalitukka
Herukkaperhonen: Nokkonen, humala, raita, jalava, mustaherukka
Hohtosinisiipi: Apilat, keltamaite ja puna-apila
Kangasperhonen: Erilaiset varpukasvit, esim. puolukka ja mustikka
Ketohopeatäplä: Yleensä erilaiset orvokit
Lanttuperhonen: Ristikukkaiskasvit, esim. litulaukka, rohtopernaruoho ja rikkasinappi
Neitoperhonen: Nokkonen
Nokkosperhonen: Nokkonen
Ohdakeperhonen: Ohdakkeet, nokkonen
Sitruunaperhonen: Korpipaatsama, orapaatsama
Suruvaippa: Koivu, raita
Tesmaperhonen: Eri heinä- ja saralajit



Amiraaliperhonen


Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa liikkuvan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen.
Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa ja oikeudet ovat ilmaisia.
Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat lakeihin.




SAAT
  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
  • oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla, kunhan etäisyys asumuksiin on riittävä
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja pehmeitä kasveja
  • onkia ja pilkkiä
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä
ET SAA
  • aiheuttaa häiriötä tai haittaa eläimille tai ihmisille
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen poikasia tai pesiä
  • vahingoittaa eläviä puita, ottaa kaatunutta tai kuivunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta ilman lupaa
  • tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi meluamalla tai leiriytymällä liian lähelle pihapiiriä
  • roskata
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman lakisääteisiä lupia
Metsäretkillä voit kerätä vapaasti
  • marjoja ja sieniä
  • yleisiä pehmeitä kasveja
  • maahan pudonneita lehtiä, neulasia ja pikkurisuja
  • taskuun mahtuvan määrän käpyjä maasta
  • kourallisen pikkukiviä ja hiekkaa
  • sulkia jatyhjiä simpukankuoria
  • jäätä ja lunta
Kysytään maanomistajalta lupa
  • maa-ainekseen ja kiviin
  • käpyihin, puiden siemeniin ja muihin puunosiin (oksat, kuori, juuret, lehdet )
  • varpuihin
Luontoa kunnioittaen
  • hitaasti kasvavia sammalia ja jäkäliä sekä harvinaisia kasveja ihaillaan kasvupaikalla
Lähde: Ympäristöministeriö, www.ympäristö.fi

Kasvien hankinta

Edullisinta on valita kasveja jotka kylväytyvät itse tai joita voi lisätä pistokkaista, mukuloista ja maavarresta tai joita voi juurruttaa esim. painamalla oksia maahan.

Kauppapuutarhaliitto tarjoaa keväisin kouluille mahdollisuuden anoa taimia.
Lahjoituksia voi myös tiedustella paikallisilta puutarha- ja maatalousmyymälöiltä, maanomistajilta ja vaikkapa sukulaisilta.

Siemenet
Siemeniä voi kerätä luonnonkasveista maanomistajan luvalla.

Pikkuruinen kasvihuone

Ota iso kannellinen lasipurkki. Tee kanteen naulalla muutamia reikiä.
Laita purkin pohjalle pieniä kiviä/ soraa ja multaa.
Istuta sinne pieniä kasveja, kastele ja sulje kansi tiiviisti.
Laita purkki valoisaan paikkaan.
Vesi ei pääse haihtumaan purkista, eli kasveja ei tarvitse kastella.
Kasvi imee maasta vettä, vesi haihtuu kasvin lehdistä vesihöyrynä, joka tiivistyy purkin seinille vesipisaroiksi.
Pisarat valuvat takaisin alas multaan.
Pieni kasvihuone on ihana, salainen ikioma puutarhasi.